9.12.2019

Suun kautta annosteltavan levosimendaanin tutkimustuloksia esiteltiin kansainvälisessä ALS/MND symposiumissa

Suun kautta annosteltavan levosimendaanin tutkimustuloksia esiteltiin kansainvälisessä ALS/MND symposiumissa

ORION OYJ        LEHDISTÖTIEDOTE                                                  9.12.2019 klo 10.15

Orion on tutkinut suun kautta annosteltavan levosimendaanin vaikutusta ALS-potilaiden hengitystoimintaan ja esitteli viime viikolla tuloksia aiemmista tutkimuksista sekä katsaukset potentiaalisista vaikutusmekanismeista ja meneillään olevan REFALS faasi 3 -tutkimuksen etenemisestä Perthissä, Australiassa järjestetyssä kansainvälisessä ALS/MND-symposiumissa (the 30th International Symposium on ALS/MND). https://www.orion.fi/en/rd/scientific-publications/

REFALS-tutkimukseen rekrytoitujen potilaiden lähtötilanne ja tutkimuksen eteneminen: faasi 3 -vaiheen tutkimus levosimendaanin vaikutuksista ALS-potilailla (posteri CLT-18, englanniksi)

REFALS-koe tutkii suun kautta annosteltavan levosimendaanin vaikutuksia ALS-potilaiden hengitystoimintaan. Tutkimuksen potilasrekrytointi saatiin suoritettua loppuun heinäkuussa 2019. Tutkimukseen rekrytoitiin 496 aikuista ALS-potilasta, joilla esiintyi jonkin asteista hengitystoiminnan heikentymistä (istuma-asennossa mitattu hengitystoimintaa kuvaava hidas vitaalikapasiteetti (SVC) 60–90% normaalitasosta). Tutkimuksen osallistuu 104 kliinistä yksikköä 14 eri maasta EU:sta, Pohjois-Amerikasta ja Australiasta. Rinnakkain kaksoissokkoutetusti satunnaistettuja potilaita hoidetaan levosimendaanilla (tavoiteannos 2 mg päivässä) tai lumelääkkeellä 48 viikon ajan.

Tutkimukseen rekrytoidut potilaat olivat lähtötilanteeltaan samankaltaisia muihin suuriin ALS-potilastutkimuksiin verrattuna. Sisäänottokriteerien vuoksi REFALS-tutkimukseen osallistuvilla potilailla on kuitenkin jo hengitystoiminnassa havaittavaa heikentymistä. Potilaiden keski-ikä on 59,3 vuotta, ja 61,9 % on miehiä. Potilailla oli ollut keskimäärin yli kaksi vuotta ALS-tautiin liittyviä oireita ennen tutkimukseen osallistumista ja heidän toimintakykynsä (ALSFRS-R-asteikolla) oli jo merkittävästi heikentynyt. Useimmat potilaat käyttivät rilutsolia, ja lähes kolmasosa Pohjois-Amerikassa hoidettavista potilaista oli aloittanut edaravonin käytön. Laboratorionäytteiden perusteella potilailla oli havaittavissa muutoksia maksa-entsyymeissä, madaltunut kreatiniini-taso, ja kohonneita arvoja lihasvaurioon liittyvissä laboratoriotutkimuksissa (kuten CRP, kreatiini kinaasi ja troponiini T).

Sydänlääkkeenä käytetyn levosimendaanin mahdolliset vaikutusmekanismit ALS-taudin hoidossa (posteri TST-43, englanniksi)

Levosimendaanin myönteisten vaikutusten havaitseminen pallealihaksen toiminnassa johti lääkekehityksen aloittamiseen ALS-potilailla. Levosimendaanilla on havaittu olevan myös lukuisia muita vaikutusmekanismeja, joiden kartoittamiseksi toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatselmus. Kira M. Holmström, Orionin vanhempi tutkija, esitteli yhteenvedon levosimendaanilla havaituista farmakologisista vaikutuksista, joilla voi mahdollisesti olla merkitystä ALS-taudin patofysiologiaan tai hoitoon.            

Levosimendaani voi vaikuttaa ALS-tautia sairastavien potilaiden luustolihasten toimintaan. Se voi mahdollisesti vaikuttaa myös muilla mekanismeilla, mikä lisää mahdollisuutta, että levosimendaani saattaa lievittää joitain ALS-potilaiden oireita. Nämä vaikutukset tulisi osoittaa ALS-tautiin käytetyissä malleissa. Lisätutkimuksia tarvittaisiin selvittämään mm. lisääntyneen aivoverenkierron, endoplasmisen retikulumin stressin helpottamisen, antioksidatiivisten vaikutusten, sekä ohjelmoidun solukuoleman ja inflammaatiota estävien vaikutusten ja mitokondrioita suojaavien vaikutusten merkitystä ALS-taudissa.

Suun kautta annosteltava levosimendaani ALS-taudin hoidossa: farmakokineettinen tarkastelu (posteri CLT-26, englanniksi)

Valtteri Aho, LT, Orionin lääketieteellinen asiantuntija, esitteli farmakokineettisiä tuloksia kolmesta suun kautta annostetulla levosimendaanilla toteutetusta tutkimuksesta ALS-potilailla, kroonisen sydämen vajaatoiminnan potilailla, sekä terveillä vapaaehtoisilla. Kaikissa tutkimuksissa levosimendaania oli annosteltu korkeintaan 2 mg päivässä.

Levosimendaanin sekä sen metaboliittien plasmapitoisuudet nousivat toteutuneen annoksen kanssa samassa suhteessa. Levosimendaanin toistuvan annostelun myötä metaboliitin, OR-1896, pysyvä plasmataso odotettiin saavutettavaksi kahden viikon kuluessa, jonka jälkeen ei havaittu metaboliitin kerääntymistä (tulokset 180 päivään saakka toteutetusta annostelusta). 

Suun kautta annosteltavan levosimendaanin faasi 2 LEVALS tutkimuksen biomarkkerianalyysit (posteri BIO-11, englanniksi)

Kira M. Holmström, FT, Orionin vanhempi tutkija, esitteli LEVALS faasi 2 -vaiheen potilastutkimuksen ja LEVALS-jatkotutkimuksen laboratorionäytteiden tuloksia, joita analysoitiin levosimendaanin vaikutusten ja taudin etenemisen kartoittamiseksi. Tutkimuksissa tarkasteltiin lihasten heikkenemiseen liittyviä markkereita, kuten kreatiini kinaasia ja kreatiniinia, kudosvaurioita osoittavaa ja energiametaboliaan liittyvää entsyymiä laktaatti dehydrogenaasia, sekä maksan toimintaan liittyviä entsyymeitä alkaliini fosfataasia (ALP) ja gamma-glutamyyli transferaasia (GGT), ja inflammaatioon liittyvää albumiinia. Nämä markkerit mahdollisesti osoittavat myös oksidatiivisen stressin tasoa. Kokeellisissa biomarkkerianalyyseissä tarkasteltiin myös neuronien heikkenemistä osoittavaa neurofilamenttikevytketjua (NFL) ja inflammatorisia biomarkkereita, kuten angiogeniiniä. 

LEVALS-kokeeseen osallistuneiden potilaiden laboratorionäytteistä mitatuissa biomarkkereissa havaittiin taudin etenemiseen liittyviä muutoksia. Näillä markkereilla voi mahdollisesti olla merkitystä ALS-potilaiden hoidossa myöhemmin, tai kliinisten tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa.

 “Olemme innostuneita tutkimaan ALS-tautiin liittyviä potentiaalisia biomarkkereita, ja siten omalta osaltamme keräämään lisätietoa taudin etenemisestä, ja kuinka näitä markkereita voisi mahdollisesti käyttää ALS-potilaiden tarkemmin kohdennetussa hoidossa”, sanoo Orionin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, lääketieteen tohtori Christer Nordstedt.  

 

Levosimendaani
Suonensisäisesti annosteltava levosimendaani on inodilaattori, jota on vuodesta 2000 alkaen käytetty sydämen akuutin vajaatoiminnan hoitoon ja joka on hyväksytty lähes 60 maassa. Levosimendaani kehitettiin Orionilla 1990-luvulla. Käynnissä oleva REFALS faasi 3 -tutkimus selvittää suun kautta annosteltavan levosimendaanin vaikutuksia ALS-potilailla. Lisätietoa tutkimuksesta: www.clinicaltrials.gov, tunniste: NCT03505021

Orion
Orion on suomalainen lääkeyhtiö – hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Orion kehittää, valmistaa ja markkinoi ihmis- ja eläinlääkkeitä sekä lääkkeiden vaikuttavia aineita. Yhtiö panostaa jatkuvasti uusien lääkkeiden sekä hoitotapojen tutkimiseen ja kehittämiseen. Orionin lääketutkimuksen ydinterapia-alueita ovat keskushermostosairaudet, syöpäsairaudet sekä hengityselinsairaudet, joiden hoitoon Orion kehittää inhaloitavia Easyhaler®-keuhkolääkkeitä. Orionin liikevaihto vuonna 2018 oli 977 miljoonaa euroa, ja yhtiö työllisti vuoden lopussa noin 3 200 henkilöä. Orionin A- ja B-osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
Lisätietoja www.orion.fi.


Yhteyshenkilöt:

Taru Blom, Johtaja, T&K, Terapia-alueet keskushermostosairaudet, Easyhaler® ja eläinlääkkeet, Orion Oyj

Puh. +358 10 426 7836
taru.blom@orion.fi

Yhteyshenkilö medialle:
Terhi Ormio, viestintäjohtaja, Orion Oyj
Puh. 050 966 4646
terhi.ormio@orion.fi

Julkaisija:
Orion Corporation
Viestintä
Orionintie 1A, 02200 Espoo
www.orion.fi