Yli puoli miljoonaa nuorta on osallistunut 12 vuoden aikana Yrityskylään, maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittuun suomalaiseen oppimiskokonaisuuteen.
”Yrityskylä tarjoaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille myönteisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta”, kiteyttää kumppanuuspäällikkö Helka Otsolampi Yrityskylä Espoosta.
Toiminnan taustalla on valtakunnallinen toimija Talous ja nuoret TAT, joka auttaa nuoria kehittämään talous- ja työelämätaitoja sekä innostumaan yrittäjyydestä.
Orion on ollut vuodesta 2017 mukana Yrityskylä Espoon Alakoulussa, johon osallistuvat muun muassa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset. Noin 75 oppilasta kerrallaan viettää työpäivänsä Yrityskylässä. Opetussuunnitelmaa toteuttavaan konseptiin kuuluu myös kymmenen oppituntia koulussa.
”Yli satavuotias Orion on ollut jo kauan kiinteä osa suomalaista terveydenhuoltoa ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Haluamme omalta osaltamme olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta. Mikä olisikaan parempi tapa kuin varmistaa, että koululaiset oppivat jo nuorina, miten yhteiskunta toimii”, toteaa Orionin henkilöstöjohtaja Jouni Turunen.
Päivä töissä ja ripaus yrittäjyyttä
Yrityskylä laajeni lukuvuotena 2021–2022 uusille alueille, muun muassa Lappiin. Alakoulu Espooseen liittyivät uusina Loviisa ja Lapinjärvi, ja vuonna 2023 syksyllä mukaan tulee myös Sipoo. Lähes kaikki Uudenmaan kunnat ja kaupungit ovat nyt mukana toiminnassa.
Yhteistyökumppaneina on parisenkymmentä yritystä ja säätiötä. Kumppanit sitoutuvat toimintaan aina kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.
”Kausien vaihtuessa yhteistyökumppaneiden tarjoamien tehtävien käsikirjoitukset tehdään aina uusiksi yhdessä, näin myös pienois-Orionin kohdalla. Vastuullisuus, kasvatuksellisuus ja kestävä kehitys ovat lähtökohtina.”
Otsolammen mukaan Yrityskylässä kehitetään jatkuvasti pelijärjestelmää, jonka avulla oppilaat toimivat työpaikoissaan ja saavat palkkaa. Mukaan on tulossa uutena sivutoiminen yrittäjyys, jonka avulla nuoret voivat työpäivänsä aikana saada ylimääräistä yrittäjätuloa palkkansa lisäksi.
Tuotteista tuloja, palkasta veroa
Lukuvuoden 2021-2022 aikana Espoon Yrityskylässä vietti työpäivän 6 000 kuudesluokkalaista. Pandemian takia vain kahtena viikkona oppilaat suorittivat Yrityskylä-päivän koulussa kunnan päätöksen mukaisesti.
”Hygieniasta huolehdittiin tarkasti, joten Yrityskylässä voitiin toimia turvallisesti”, sanoo Otsolampi.
Toimintatapa on, että ensin oppilaat lukevat Yrityskylän työpaikkailmoituksia ja hakevat työpaikkoja. Pienois-Orionilla on toimitusjohtajan, tuotanto- ja tuotepäällikön sekä tutkijan vakansseja. Työpaikkahaastattelun hoitaa opettaja. Kolmesta neljään nuorta pääsee aina yhden yrityksen palkkalistoille, mutta he tekevät yhteistyötä Yrityskylän muidenkin yritysten kanssa.
”Kun nuoret ovat testanneet Orionin D-vitamiinia, he voivat myydä sitä toiselle yritykselle. Näin voidaan maksaa esimerkiksi palkat, joista tietenkin menee myös verot. Nuorilla on oma pankkitili, ja kertyneellä palkalla voi päivän aikana ostaa haluamaansa Yrityskylän kahvilasta tai kaupasta.”
Oma rooli yhteiskunnan kokonaisuudessa
Yrityskylässä on myös kaupungintalo, jossa käydään äänestämässä. Siten voi vaikuttaa verovarojen käyttöön. Samalla opitaan, mikä on julkisen ja yksityisen palvelun ero. Tärkeintä on, että työpäivän aikana hahmottuu, miten yhteiskunta toimii.
”Yrityskylä on kuudesluokkalaisille ensimmäinen työelämäkokemus. On hyvä, että siitä jää innostava fiilis. Jokainen voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja toisaalta oppia jotain vallan uutta. Toiset nuoret tykkäävät olla esillä toimitusjohtajina, toiset voivat olla asiantuntijan roolissa vaikkapa tutkijoina.”
Otsolammen mukaan jokaiselle nuorelle löytyy oma rooli, ja kaikki roolit kaupanmyyjästä toimitusjohtajaan ovat yhtä arvokkaita Yrityskylän mikroyhteiskunnassa.
Luottamusta tulevaisuuteen ja itsetuntoa
Palautteissaan oppilaat ovat kiitelleet, että Yrityskylä on auttanut heitä ymmärtämään, mitä vanhemmat tekevät työkseen.
”Mielikuva Orionistakin on tarkentunut: jotkut nuoret sanovat aikovansa mennä isona Orionille töihin, koska työ on mielenkiintoista ja yritys löytyy omasta kotikaupungista. Pienoisyritysten yhteishenki on saanut kiitosta. Orionin tutkijana työskennelleen nuoren mielestä yhteistyö on tärkeää, koska tutkiminen on aina haasteellista.”
Otsolampi pitääkin hyvänä, että Yrityskylän toiminnassa on mukana paikallisia yrityksiä valtakunnallisten ja pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten lisäksi. Nuoret oppivat ymmärtämään, miten eri alat ovat yhteiskunnassa tärkeitä.
”Yrityskylä-kokemus valaa luottamusta yhteiskuntaan. Nuoret uskovat saaneensa paremmat taidot menestyä työelämässä ja löytävänsä sieltä oman paikkansa.”
Otsolampi kertoo paikalla vierailleesta yrityksen edustajasta, joka oli aikoinaan ollut oppilaana Yrityskylässä. Elämän ensimmäinen työpäivä oli edelleen mielessä.
Tutkimus: Itsetunto vaikuttaa nuorten valintoihin
TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2022 selvitti nuorten tuoreita asenteita ja odotuksia tulevaisuuden työelämästä. Tutkimuksen mukaan keskeisimpiä tekijöitä tulevissa valinnoissa ovat itsetunto ja kotitausta.
Koulutusvalinnat periytyvät edelleen: esimerkiksi korkeasti koulutetun vanhemman lapsi hakeutuu useammin lukioon kuin ammatillisen koulutuksen saaneen vanhemman jälkikasvu.
”Kun nuoren uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä vahvistetaan, hänen tulevaisuuden näkymänsä avartuvat. Myös kotitaustasta ja ympäristöstä johtuvat erot vähenevät”, kommentoi Talous ja nuoret TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä.
”Siksi kannattaa tarjota yhä enemmän myönteisiä kokemuksia työelämästä jokaiselle. Yrityskylä on tästä hyvä esimerkki.”
Nuoret odottavat työelämältä arvostusta ja yhdenvertaisuutta
Tulevaisuusraportissa näkyy nuorten toive vakaudesta ja turvallisuudesta epävarmuuden ja etätyön keskellä. Epävarmuus työelämää kohtaan on kasvussa. Kolmannes nuorista pelkää työelämän olevan liian raskasta, mikä on toistakymmentä prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2020.
Tärkeimmät tekijät tulevaisuuden alaa valittaessa ovat kohtuulliset työajat, turvallinen ja viihtyisä ympäristö sekä hyvät työkaverit ja johtajat. Lähes 90 prosenttia nuorista haluaa tehdä töitä ympäristössä, jossa kaikkia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti.
Alueellisuus vaikuttaa nuoren valintoihin esimerkiksi kesätöiden osalta. Suurimmat erot näkyvät Helsingissä ja Uudellamaalla, missä nuorista ainoastaan 56 prosenttia kertoi hakevansa kesätöitä. Muun Suomen osalta vastaava luku oli noin 70 prosenttia.
Talous ja nuoret TAT on tutkinut nuorten asenteita ja odotuksia työelämästä jo yli 20 vuoden ajan. Tutkimukseen vastasi nyt yli 6 000 nuorta, ja sen toteutti Taloustutkimus Oy.
