Saatavuushäiriöistä huolimatta lääkkeiden toimitusvarmuus on hyvä
Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat kasvussa maailmanlaajuisesti, mutta Suomessa lääkepuutteet eivät ole vaarantaneet potilasturvallisuutta. Toimitusvarmuus on Suomessa huippuluokkaa.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat kasvussa maailmanlaajuisesti, mutta Suomessa lääkepuutteet eivät ole vaarantaneet potilasturvallisuutta. Toimitusvarmuus on Suomessa huippuluokkaa.
Kun jonkin lääkkeen jakelussa tulee katkos, myyntiluvan haltijan on aina ilmoitettava siitä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan. Vuonna 2019 päästään ennätyslukuihin: jo syksyyn mennessä Fimea on saanut noin 1 300 häiriöilmoitusta. Koko viime vuonna niitä oli 1 213. Valtaosin saatavuushäiriöt koskevat edullisia geneerisiä reseptilääkkeitä.
Lääkkeiden saatavuusongelma on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2010 häiriöilmoituksia oli vain 67, joten ilmiö on 20-kertaistunut kymmenessä vuodessa.
Saatavuuskatkoksiin on monia syitä, eikä helppoja ratkaisuja ole. Lääketuotannon keskittyminen, pitkät jakeluketjut ja hintakilpailu vaikuttavat.
Lääkkeiden toimitusvarmuus on Suomessa huippuluokkaa: apteekkiin saapuva asiakas saa tarvitsemansa lääkkeen 98 prosentin varmuudella.
”Jos reseptillä määrätty lääke olisikin tilapäisesti loppunut, se on apteekissa vaihdettavissa vastaavaan toiseen valmisteeseen. Jos apteekista joudutaan ottamaan yhteys lääkäriin, silloinkin lääkkeen saa vuorokauden sisällä”, vakuuttaa Orionin kaupallisten toimintojen johtaja Janne Maksimainen.
Ongelmallisimpia ovat lääkkeet, joita ei voi apteekissa vaihtaa toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi e-pillerit, jotka vaativat käynnin lääkärissä.
Joskus puute voi olla pelkästään tietystä pakkauskoosta. Tällöin lääkettä on saatavilla suuremmassa tai pienemmässä pakkauksessa.
Viitehintajärjestelmässä edullisin lääke määrittää niin kutsutun hintaputken alarajan. Yläraja ja viitehinta lasketaan lisäämällä halvimpaan hintaan 50 senttiä. Aiemmin vaihteluväli oli 1,50‒2 euroa. Jos lääke jää hintaputken ulkopuolelle, sillä ei ole korvattavuutta.
”Edellinen hallitus kavensi viitehintaputkea hillitäkseen lääkekustannuksia. Hinnat ovat laskeneet, mutta Kela-korvauksen piirissä on myös vähemmän lääkkeitä”, kertoo Maksimainen.
Apteekissa ehdotetaan asiakkaalle aina edullisempaa valmistetta, jos määrätty lääke on hintaputken ulkopuolella. Viitehintaisissa lääkkeissä kysynnän ennakointi on haastavinta.
”Jos halvimmassa lääkkeessä on toimitusvaikeuksia, se heijastuu myös kilpailijoihin. Osassa EU-maista hinnalla markkinat vallanneelle lääkeyritykselle asetetaan taloudellisia sanktioita, jos valmistetta ei saadakaan. Esimerkiksi Tanskassa tällainen yritys suljetaan pois tulevista tarjouskilpailuista.”
Toimitusvaikeudet johtuvat muun muassa siitä, että raaka- tai lähtöaineista on pulaa. Valtaosa kemiallisista lähtöaineista valmistetaan Kiinassa. Laatua valvotaan ja turvallisuusmääräykset ovat kiristyneet Aasiassakin: jos ongelmia tulee, tuotanto hidastuu.
Jos raaka-ainetehdas lopettaa toimintansa, viranomaiselta on saatava hyväksyntä uudelle raaka-ainetoimittajalle. Luvan saaminen kestää kuukausia.
”Ennen kuin lääke on toimittajan vaihdon ja hyväksynnän jälkeen asiakkaan saatavilla apteekissa, aikaa voi kulua jopa vuosi. Raaka-ainetta ei voida ostaa toisesta tehtaasta, kuten lenkkareita tai kännyköitä”, kuvaa Maksimainen.
Vaikka joustavuus on toista luokkaa kuin muilla toimialoilla, Maksimainen pitää sitä myös etuna. Laadusta ja turvallisuudesta ei tingitä tuotanto- ja jakeluketjun missään vaiheessa.
Suomessa haasteena on se, että pieni 5,5-miljoonainen kansa kilpailee samoista geneerisistä lääkevirroista kuin isommat maat. Jos vanhat valmisteet poistuvat markkinoilta, uusia ei välttämättä tule heti tilalle. Kun niitä tulee, suunta voi olla ensin suuremmille markkina-alueille.
”Vaikka lääketeollisuus Suomessa on yksi isoimmista toimialoista, globaalisti Suomen markkinaosuus on viisi promillea. Eri maiden viranomaiset valvovat lääkkeiden turvallisuutta, mutta tarkastamme järjestelmällisesti myös itse omaa tuotantoamme ja teemme jatkuvaa laadunvarmistusta”, toteaa Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen.
Viime vuonna Orionilla oli kuusi takaisinvetoa, joista osassa tuote vedettiin markkinoilta käännösvirheen takia: pakkaus ei täyttänyt voimassa olevia määräyksiä.
Orionin lääketieteellisen johtajan, professori Paula Rytilän mukaan lääkkeenkäyttäjillä ei ole ainakaan vielä syytä huoleen.
”Potilasturvallisuus on Suomessa korkealla tasolla.”
Teksti: Tarja Västilä
8.10.2019
