John Nurmisen Säätiö käynnisti vuonna 2020 ennätysmäärän uusia Itämeri-hankkeita – Orion jatkaa säätiön pääyhteistyökumppanina

Ilmastonmuutos on tehnyt Itämeren suojelusta entistä kiireellisempää. Nyt ei saa pysähtyä hetkeksikään, sanoo Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen Säätiöstä.

Vuosi 2020 on ollut hyvä John Nurmisen Säätiölle – ja Itämerelle. Ei tosin aivan odotetulla tavalla, mutta lopputulos on palkitseva. 

”#MEIDÄNMERI-rahoituksen ansiosta olemme pystyneet käynnistämään tänä vuonna ennätysmäärän eli neljä uutta hanketta”, John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt iloitsee.  

Moomin Charactersin kanssa toteutettu #MEIDÄNMERI-kampanja lanseerattiin helmikuussa Muumien 75-vuotisen taipaleen kunniaksi. Tavoitteena oli kerätä juhlavuoden aikana miljoona euroa Itämeren ja sen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. 

Kampanjan ympärille kaavailtiin paljon tempauksia ja kulttuuritapahtumia. Sitten saapui pandemia, ja suunnitelmat muuttuivat. Kampanjaa päätettiin jatkaa heinäkuun loppuun 2021, jotta mahdollisimman moni keväältä perutuista tilaisuuksista saataisiin vielä järjestettyä. 

Olosuhteisiin nähden varainkeruu on sujunut hyvin: loppukesästä, sopivasti 27. elokuuta vietetyn Itämeripäivän aikaan, saavutettiin puolet tavoitteesta eli 500 000 euroa. Vuoden loppuun mennessä Arrakoski-Engardt arvioi kertyvän 650 000 euroa.

 

Itämeri-hankkeet pyörivät koronasta huolimatta 

Säätiön uudet hankkeet kertovat Itämeren suojelutoimien kirjosta. Satakunnan lantakierrätyspilotti parantaa ruoantuotannon alueellista ravinnetasapainoa ja vähentää ravinnevalumia mereen, lannoitteiden lastauksessa mereen leviäviin lannoitejäämiin puututaan lannoitelaivaus-hankkeella, Metsähallituksen kanssa säätiö kierrättää ruokokasvustoon sitoutuneita ravinteita rehevöityneistä rantavesistä maalle ja Muistojen meri -hanke tallentaa suomalaisten Itämeri-muistoja. 

Rinnalla jatkuvat myös aiemmat projektit, kuten luonnonkalkkikiven ”pommitukset” sitomaan kuolleen merenpohjan fosforia Seabased-hankkeen pilotissa, biokaasutuotannon ravinnepäästöjä tehostava hanke sekä Baltic Fish -kalastushanke. 

”Onneksi meren pelastamiseen tarvitaan lopulta hyvin vähän käsipareja, kun projektisuunnitelmat ja niiden toteutus tehdään kunnolla. Sen ansiosta kaikki hankkeemme ovat edenneet korona-aikaankin”, Arrakoski-Engardt toteaa.

 

Ilmastonmuutos kirittää työtä Itämeren pelastamiseksi  

Itämeren tilassa on tapahtunut kymmenessä vuodessa positiivista kehitystä erityisesti itäisellä Suomenlahdella, kun muun muassa Venäjän ja Baltian maiden kaupunkien jätevesipäästöt on saatu paremmalle tolalle. Silti kokonaiskuva huolestuttaa. 

”Kun kahdeksan vuotta sitten aloitin John Nurmisen Säätiössä, tunnelin päässä näkyi enemmän valoa, sillä ilmastonmuutos ei vielä tuntunut niin selvästi”, Arrakoski-Engardt toteaa. ”Nyt ilmastonmuutos ei vain hengitä niskaan, vaan todella kirittää meitä. On enemmän työtä ja kovempi kiire – emme saa pysähtyä hetkeksikään tai perintömme on vihreä, haiseva meri.” 

Itämeri voi tarjota toivoa myös maailman muille merille, sillä se on pieni ja matala meri, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät nopeasti. ”Jos me löydämme ratkaisuja, niitä voidaan hyödyntää myös valtamerien rannikkovesissä.”

 

Orionin yhteistyö John Nurmisen Säätiön kanssa jatkuu  

Orion on toiminut John Nurmisen Säätiön pääyhteistyökumppanina vuodesta 2018 lähtien, ja kumppanuus jatkuu vuonna 2021. 

”Meille kokemukset yhteistyöstä John Nurmisen Säätiön kanssa ovat olleet erittäin myönteisiä ja myös asiakkaamme ovat panneet yhteistyömme merkille. Tavatessani niin asiakkaita kuin päättäjiäkin Itämeren asia nousee usein keskusteluun”, Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen kertoo. ”Itämeren suojelutyö on meille luonteva kohde, sillä meillä on toimintaa sen kaikissa ympärysvaltioissa. Päätimme jatkaa yhteistyötä John Nurmisen Säätiön yhtenä päätukijana myös ensi vuonna, sillä haluamme tukea säätiön työtä pitkäjänteisesti. 

Lappalainen toteaa myös, että säätiön työ on erittäin ammattimaista ja sillä on merkittäviä vaikutuksia. ”Esimerkiksi lannoitteiden lastauksessa aloitettu lannoitelaivaus-hanke on esimerkki konkreettisesta toimesta, jolla on välitön vaikutus”. Yhteistyö on innostanut myös orionilaisia #MEIDÄNMERI – Messissä Orion -teemalla. ”Viime kesänä henkilöstömme jalkautui rannoille ja muuallekin maastoon ja sai kerättyä yli 1 800 ämpärillistä roskia. Eiköhän tätä tempausta jatketa ensi kesänäkin”, hän arvelee ja toivoo, että Kemianteollisuuden muissakin yrityksissä heräisi vastaavia ideoita Itämeren puolesta. ”Itsekin roskia rannoilta keräilin ja huomasin, miten hämmästyttävän paljon niitä maastosta löytyy”, hän kertoo. 

Säätiölle annetun rahallisen tuen ohella Orion jakaa henkilöstölleen Itämeri-tietoutta ja kannustaa osallistumaan tempauksiin meren hyväksi. Itämeri näkyy myös Orionin keräilykampanjoissa apteekeissa: tuotelahjan sijaan keräilykortissa voi valita aineettoman lahjan eli poistattaa Itämerestä 40 kiloa sinilevää. Orion haluaa ehdottomasti kannustaa asiakkaitaankin aineettomaan lahjavaihtoehtoon ja pitää sen siksi vaihtoehtona mukana keräilykortissa myös vuonna 2021. 

”Orion on meille erinomainen kumppani, koska se on vastuullinen ja arvostettu yritys. On hienoa, että se haluaa satsata myös Itämeren ja sen perinnön pelastamiseen”, Arrakoski-Engardt sanoo. 

”Orionin tuki mahdollistaa osaltaan sen, että ensi keväänä voidaan toivottavasti käynnistää jälleen uusi hanke, jossa pyritään leikkaamaan maalta mereen tulevaa fosforikuormaa.”

 

90 miljoonan ihmisen valinnoilla on väliä 

Arrakoski-Engardt kehuu Orionin työtä Lääkkeetön Itämeri -kampanjassa, jossa John Nurmisen Säätiö on mukana suojelijana. ”Me suomalaiset toteutamme mitä vain, kunhan saamme selkeät ohjeet. Se, että opetetaan viemään vanhat ja käyttämättömät lääkkeet apteekkiin, on nopea tapa vähentää kuormaa vesistöissä.” 

Itämeren valuma-alueella asuu yhteensä noin 90 miljoonaa ihmistä. ”Jos kaikki tekevät joka päivä jotakin Itämeren hyväksi, sillä on merkitystä”, Arrakoski-Engardt muistuttaa yksilön roolista. 

Valinnat voivat olla isoja tai pieniä. Isoimpiin kuuluu jätevesistä huolehtiminen eli kansalaisten pitää vaatia, että kunnalliset jätevedenpuhdistamot toimivat. ”Myös ruokavaliolla on suuri merkitys: mitä enemmän syömme kestävästi pyydettyä Itämeren kalaa, sitä paremmin meri voi.”

Teksti: Sanna Jäppinen

3.12.2020

Avainsanat: