Siirry pääsisältöön

Mielen hyvinvoinnista puhuminen kuuluu työyhteisöön

Mielen hyvinvoinnin edistäminen näkyy työyhteisössä joka tasolla: ohjeistuksissa, käytännön toimissa ja avoimessa keskustelukulttuurissa. Tärkeintä on havaita haasteet mahdollisimman varhain ja ehkäistä ongelmia ennalta.
15.5.2023 Teksti / Sanna Jäppinen
Mielen_hyvinvointi.jpg

Orionilla työtä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään läpi koko organisaation.

”Vaikka mielen hyvinvointi on subjektiivinen kokemus, sitä täytyy edistää joka tasolta ja taholta. Työhyvinvointi syntyy arjen työssä työpaikalla, sitä ei voi tuoda ulkopuolelta”, sanoo Orionin vastaava työterveyslääkäri Leena Katila-Keso.

Keskeinen tavoite Orionilla on, että henkisen hyvinvoinnin haasteet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja löydetään yhteistyössä yksilölliset ratkaisut työkyvyn tukemiseen. Tämän toiminnan avuksi Orionilla on kehitetty Mielen tuki -toimintamalli.

Toimintamalli kirkastaa paitsi roolit ja vastuut, myös erilaiset keinot ja vaiheet, kun edistetään mielen hyvinvointia. Eli sen avulla mietitään, miten ongelmatilanne syntyy, miten se havaitaan, miten asiaa selvitetään ja miten tukitoimissa edetään.  
 
”Kyse ei ole vain työterveyshuollon toiminnasta, vaan olennaista on juuri eri tahojen yhteistyö”, Katila-Keso korostaa.  

Mielen hyvinvointi otetaan Orionilla yhä kattavammin huomioon

Esihenkilöillä on keskeinen rooli mielen hyvinvoinnin edistämisessä työpaikalla. Siksi esihenkilöille annettavissa koulutuksissa ja valmennuksissa otetaan Orionilla yhä kattavammin huomioon myös mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyviä asioita esimerkiksi juuri varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen osalta. Parhaimmillaan nämä opit välittyvät kaikkien tiimiläisten tueksi. 
 
Koulutusten ohella mielen hyvinvoinnista viestitään eri tavoin kaikille orionilaisille, jotta tarjolla olevat monipuoliset tukimuodot ja työkalut olisivat henkilöstölle tuttuja. Keskeisenä tavoitteena on myös se, että mielen hyvinvoinnista puhuminen ja haasteiden esille nostaminen työyhteisössä olisi luontevaa ja normaalia.  
 
Jokaiselle orionilaiselle on esimerkiksi tarjolla laaja sähköinen itseopiskelumateriaali mielenterveyden eri osa-alueista, reflektoivia testejä oman tilanteen tunnistamiseksi ja linkkejä lisätietoon. Materiaalit ovat aktiivisessa käytössä, ja suurin osa orionilaisista on jo tutustunut niihin. 

Orion on Hyvän mielen työpaikka®

Lisäpontta mielen hyvinvoinnin edistämiseen Orion on saanut Mieli ry:n myöntämästä Hyvän mielen työpaikka® -merkistä. Merkkiä voivat hakea organisaatiot, jotka haluavat tukea mielenterveyttä, ja merkki toimii ennen kaikkea kannustimena. Se rohkaisee työpaikkoja kiinnittämään entistä enemmän huomiota sekä mielen hyvinvointia suojaaviin että sitä kuormittaviin tekijöihin työyhteisössä.
 
”Orion haluaa jatkuvasti kehittää toimintaa, jolla edistetään työntekijöiden mielen hyvinvointia”, Wellbeing Manager Katja Kärkkäinen sanoo. 
 
Merkki tarjoaa konkreettisia työvälineitä mielen hyvinvointia tukevien käytäntöjen arviointiin ja kehittämiseen. Tulevat toimenpiteet mielen hyvinvoinnin edistämiseksi on Orionilla tarkkaan aikataulutettu, ja tulokset arvioidaan vuosittain. 
 
Toimenpiteitä suunnittelee ja koordinoi työryhmä, joka varmistaa, että monenlaiset näkökulmat mielen hyvinvointiin tulevat esiin: jäseniä on työterveyden lisäksi henkilöstöosastolta ja EHS-osastolta.
 
”Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä on työpaikalla iso merkitys. Silloin kun työntekijä on myös psyykkisesti työ- ja toimintakykyinen, hän jaksaa kiinnittää huomiota työnsä turvallisuusasioihin ja pystyy kehittämään turvallisia toimintatapoja”, muistuttaa Sari Kuki, Coordinator, EHS and competence. 

Henkilökunnan jaksamista ja kuormitusta selvitetään säännöllisesti

Hyvän mielen työpaikka® -merkin myöntämisen yhteydessä Orionille annettiin palautetta jo tehdystä työstä. Kiitosta tuli esimerkiksi avoimesta ja luottamuksellisesta keskustelukulttuurista sekä siitä, että mielen hyvinvointia edistetään digitaalisten ratkaisujen ja tiedolla johtamisen avulla. 
 
Kaksi kertaa vuodessa koko henkilöstölle tehtävistä Pulssikyselyistä esihenkilöt saavat tietoa esimerkiksi siitä, kuinka tiimeissä voidaan, millaisena esihenkilötyö näyttäytyy ja millaista on yhteistyö tiimin sisällä. Voimavarttikeskustelut ovat puolestaan suora yhteys esihenkilön ja tiimiläisen välillä, ja niiden käyttöä pyritään jatkuvasti lisäämään.  
 
Voimavartissa kartoitetaan kuukausittain työntekijän voimavaroja ja kuormitusta viidellä osa-alueella: 

  • työn määrän ja sisällön
  • yhteistyön ja viestinnän
  • johtamisen sekä tavoitteiden suhteen. 

”Sekä Pulssikyselyjen että Voimavarttien avulla tukea osataan paremmin kohdentaa juuri sinne, missä kuormitusta havaitaan”, Katja Kärkkäinen sanoo.