Syöpää vastaan immuunipuolustuksen avulla

Syövän hoito perustuu yhä useammin yhdistelmähoitoihin, joiden ydinosana on immunoterapia.

Se pyrkii usuttamaan elimistön omat puolustusmekanismit syövän hoidon tueksi. Orionin tavoitteena on viedä kliinisiin testeihin ensimmäinen immuno-onkologinen hoito jo vuonna 2025. 

”Syöpäsairaudet ovat yksi Orionin lääketutkimuksen ydinterapia-alueista, ja haluamme vahvistaa sitä kasvutavoitteemme mukaisesti. Siksi laajennamme tutkimustamme immuno-onkologiaan. Tavoite on, että Orion voisi viedä kliinisiin testeihin ensimmäisen immuno-onkologisen hoidon vuonna 2025”, kertoo Orionin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Outi Vaarala

Onkologiset lääkehoidot ovat yhä useammin yhdistelmähoitoja, joissa immunologinen lääkehoito on keskeinen komponentti. Immunologinen lääkehoito on syövän hoidossa tehokas, erityisesti yhdistettynä muihin syövän mekanismeihin kohdistuviin hoitoihin. 

”Immunoterapialla tarkoitetaan hoitomuotoa, jossa ei pyritä tuhoamaan syöpäsolukkoa vaan herättämään elimistön oma immuunipuolustus taistelemaan syöpää vastaan. Immunoterapia on nopeasti vahvistamassa jalansijaansa perinteisten leikkaus- ja lääkehoitojen rinnalla ja uusia käänteentekeviä tutkimustuloksia kliinisistä kokeista saadaan koko ajan. Taistelu syöpää vastaan ei ole helppoa; siksi tarvitaan jatkuvasti tietoa uusista immuno-onkologisista kohdemolekyyleistä ja mekanismeista”, sanoo Orionin vastikään perustetun immuno-onkologiatiimin uusi vetäjä Anil Thotakura.

 
Tavoitteena uudet ja tehokkaat lääkemolekyylit syövän hoitoon 

Immuno-onkologiatiimi perustettiin vuoden 2019 lopulla kehittämään ja vahvistamaan Orionin immuno-onkologia-alustan kyvykkyyttä. Tiimin työnä on tunnistaa ja validoida uusia kohdemolekyyliaihioita, kehittää uusia menetelmiä lääketutkimuksen tarpeisiin ja ymmärtää immuunipuolustuksen monimutkaisia mekanismeja.

Tarkoituksena on saada aikaan lääkemolekyylejä, jotka ovat joko ensimmäisenä markkinoilla tai ovat muita tehokkaampia. 

”Haluamme tehdä aktiivisesti akateemista yhteistyötä ja arvioida muiden yritysten tai yliopistojen kehittämiä kohdemolekyylejä tai lääkekandidaatteja sisäänlisensioitavaksi meille Orionille”, Thotakura sanoo. 

 

Orionin immuno-onkologiatiimin uudella vetäjällä vahva tausta 

Thotakura itse saapui huhtikuun 2020 alussa Isosta-Britanniasta vahvistamaan immuno-onkologian tiimiä. Orionista Anil tunsi entuudestaan Outi Vaaralan uran maineikkaana immunologina, mutta Suomesta hän ei tiennyt juuri mitään. 

”Sen tiesin, että Suomi on valittu yhdeksi maailman onnellisimmista maista”, Thotakura hymyilee. 

Thotakura on työskennellyt sekä yliopistotutkimuksessa että biotekniikkateollisuudessa, mistä yhdistelmästä hän kokee olevan hyötyä uudessa tehtävässä. 

”Olen työskennellyt immuno-onkologiatutkimuksessa eri huippuyliopistoissa sekä biotekniikkayrityksissä UK:ssa. Immunoterapia tuo mahdollisuuksia useiden erilaisten kasvaintyyppien kukistamiseen, joten sillä on valtava kliininen vaikutus. Immuno-onkologiatutkimus etenee nopeasti, ja siksi meidän pitää olla valmiina tekemään kehitystyön aikana nopeita päätöksiä, Thotakura painottaa.

 

Tutkimus- ja innovaatiohanke Cancer IO yhdistää huippuosaajat

Orionin immuno-onkologia-alusta on osa kansallista tutkimus- ja innovaatiohanke Cancer IO:ta, joka aloitti toimintansa toukokuussa 2020 Business Finlandin Yksilöllistetyn terveyden ohjelmassa. Ohjelmassa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja immunoterapiahoitojen tehostamiseksi ja tuetaan uusien hoitojen käyttöönottoa.

Cancer IO on Helsingin yliopiston koordinoima, ja se tuo yhteen merkittävän määrän suomalaisia immunoterapia-alan hankkeita. Projektit toteutetaan Helsingin ja Turun yliopistoissa, kolmessa yliopistosairaalassa, yhdessä keskussairaalassa ja kahdeksassa suomalaisessa yrityksessä. Hankkeessa on mukana myös useita potilasjärjestöjä ja yhdeksän suurinta immunoterapiaan investoivaa lääkeyritystä.

”Orion on tässä mukana yhtenä lääkeyrityksenä. Akateeminen ja lääketeollisuuden yhteistyö tuo yhteen arvokasta asiantuntijuutta ja näkemystä projekteihin. Syöpätutkimuksessa eletään juuri tällä hetkellä erittäin mielenkiintoisia vaiheita niin perus- kuin kliinisessäkin tutkimuksessakin”, Thotakura kommentoi.

Teksti: Anni Turpeinen

 

8.7.2020

Avainsanat: