Kivun koko kuva – kivunhoito nyt ja tulevaisuudessa

Orionilla keskitytään erityisesti hoitamaan kipua, jolla on yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työkykyäkin syövästä kroonisesta kivusta kärsii yllättävän suuri osa väestöstä. Uusilta teknologioilta odotetaan kivunhoidossa paljon.

Kipu jaotellaan akuuttiin eli äkilliseen ja lyhytkestoiseen kipuun sekä krooniseen eli pitkäaikaiseen kipuun. Etenkin jälkimmäiseen Orionilla etsitään uusia ratkaisuja.

”Visiomme on, että annamme kroonisille kipupotilaille heidän elämänsä takaisin”, määrittelee kipututkimuksen johtaja, Pain Research Director Carina Stenfors.

Maailmanlaajuisesti krooninen kipu koskettaa lukuisia ihmisiä: Stenforsin mukaan noin viidesosa maapallon asukkaista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä pitkäkestoisesta kivusta. Tällöin kipu on yleensä jatkunut yli 3‒6 kuukautta.

”Yleisin on alaselkäkipu, joka vaivaa myös työssä käyviä. Kivulla on iso hintalappu: sairauspoissaoloilla ja työkyvyttömyydellä on taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia inhimillisen kärsimyksen lisäksi.”

Orionin tutkimus- ja kehitystoiminnassa neurologiset sairaudet, joihin kipuportfolio kuuluu, on yksi ydinterapia-alue. Stenforsin mukaan useita kipulääkeaihioita on tällä hetkellä prekliinisessä vaiheessa eli niitä ei ole vielä tutkittu ihmisillä. Yksi hoito on jo edennyt pidemmälle, ja sitä testataan potilailla: kyse ei ole lääkkeestä vaan virtuaalitekniikkaan perustuvasta kivunhoitomenetelmästä. Se on lajissaan ainutlaatuinen.

Kaikilla lääkkeillä voi olla myös haittavaikutuksia

Kipuun käytetään muun muassa tulehdusta ehkäiseviä tai lievittäviä lääkkeitä, kuten ibuprofeenia, masennus- ja epilepsialääkkeitä sekä akuuttiin kipuun opioideja. Stenforsin mukaan lääkkeen teho on hyvä, jos kipuoire alenee ainakin 50 prosenttia.

”Valtaosalle lääkkeet tehoavat tätä vähemmän, ja niillä on myös haittavaikutuksia.”

Potilaat voivat olla nuoria, jolloin he joutuvat käyttämään kipulääkkeitä kauan.

”Kipulääkkeitä on vaikeaa ja monimutkaista kehittää. Testaukset ovat haastavia, sillä lääkkeiden on ehdottomasti oltava turvallisia ja tehokkaita. Meillä on monta projektia aina ideasta prekliiniseen vaiheeseen. Jos onnistumme, lähitulevaisuudessa voidaan saada yksi lääke kliiniseen vaiheeseen.”

Uusi teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia

Orionin neljä terapia-aluetta liittyvät neurologisiin sairauksiin, onkologiaan, hengityselinsairauksiin ja suomalaisen tautiperimän harvinaissairauksiin. Kivun tutkimus kuuluu ensiksi mainittuun alueeseen. Orionilla kiputyö alkoi seitsemän vuotta sitten neuropaattisesta kivusta ja laajentui krooniseen tuki-ja liikuntaelimistön kipuun.

”On hienoa päästä hyödyntämään tutkimuksessa uutta teknologiaa, kuten teemme virtuaalitekniikkaan perustuvassa kivunhoitotutkimuksessa. Hanke alkoi 1,5 vuotta sitten, ja olemme jo päässeet testaamaan virtuaalitekniikkaa joillakin alaselkäkivuista kärsivillä potilailla.”

 Usein kipu aiheuttaa sen, että potilaat saattavat pelätä tai vältellä monia asioita, kuten ihmisjoukkoja tai arkipäivän askareita. Elinpiiri kutistuu herkästi vain kodin seinien sisäpuolelle. Virtuaaliteknologian avulla käyttäjä voi esimerkiksi kokea uusia ympäristöjä ja hänelle voidaan tarjota erilaisia sisältöjä.

Tutkimus tehdään Orionin omassa tutkimusyksikössä. Koronaviruksen vuoksi kliinistä tutkimusta jouduttiin keväällä 2020 lykkäämään, mutta nyt syksyllä se on käynnissä turvallisena etätoteutuksena. Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden ei tarvitse vierailla tutkimusyksikössä, vaan rekrytointi ja muut kontaktit tapahtuvat videopuheluiden välityksellä.

Ideoinnin takana on Stenforsin lisäksi Development Pain Director Raymond Bratty Nottinghamista ja Digital Medicine Director Sammeli Liikkanen Turusta. Kolmikko alkoi muutama vuosi sitten pohtia virtuaalihoitojen mahdollisuutta havaittuaan, että muun muassa Yhdysvalloissa on kehitetty virtuaaliohjelma palovammapotilaiden akuuttiin kipuun.

”Mietimme, eikö vastaavaa voisi kehittää krooniseenkin kipuun. Virtuaalisuus voisi olla avuksi siihen, että ihminen pystyy paremmin hallitsemaan kipua ja olemaan toimintakykyinen.”

Yhteistyökumppaneita etsitään kansainvälisesti

Orionin terapia-alueen kiputiimissä ahertaa 11 työntekijää ja projektin vaiheesta riippuen kymmeniä muita tutkimuksen ja tuotekehityksen ammattilaisia. Virtuaalitekniikkahankkeessa mukana ovat myös brittipsykologi ja pieni suomalainen it-firma.

”Ydinryhmä on talon sisällä, mutta yhteistyötä tehdään ympäri maailmaa. Pienen lääkeyrityksen on oltava kekseliäs ja ketterä, kun se etsii kansainvälisiä yhteistyökumppaneita”, Stenfors sanoo.

”Hyvin on onnistuttu.”

Kipu ja masennus – syyn ja seurauksen tärkeä suhde

Kivunhoito kiinnostaa Suomessakin: jokin aika sitten Helsingin yliopisto järjesti aiheesta yleisöseminaarin, jossa luennoivat kivun asiantuntijat, professorit Eija Kalso ja Nuutti Vartiainen. Kipuklinikan ylilääkärin Eija Kalson mukaan kipu, huonosti nukutut yöt ja ahdistus muodostavat noidankehän, josta on vaikea tietää syy-seuraussuhdetta.

Stenfors toteaa, että krooninen kipu aiheuttaa itsemurhariskiä. Kanadalaistutkijoiden mukaan masennus on suurin syy itsemurhaan ja kakkosena tulee krooninen kipu.

”Onko niin, että masentunut kärsii huonosta unesta ja siksi kipuilee vai kivulias ei saa nukuttua ja masentuu? Paha kiertää, mutta hoitaa täytyy.”

Aivokuvantamisenkin avulla voidaan tutkia kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita ja ymmärtää syitä ja seurauksia. Neurokirurgian erikoislääkärin Nuutti Vartiaisen mukaan aivojen spontaanin toiminnan mittaaminen saattaa auttaa tulevaisuudessa diagnosoimaan kroonisia kiputiloja ja kehittämään hoitomenetelmiä.

Potilaita voi ryhmitellä kivun, ei sairauden mukaan

Kroonistumisen kulku niin masennuksessa kuin kivussa on periaatteessa samankaltainen. Stenfors toteaa, että yleensä pyritään oireen poistamiseen hoitamalla sairautta, esimerkiksi syöpää, diabetesta tai aidsia. Siten toivotaan kivunkin hellittävän.

”Sen sijaan kipu voisi olla omana indikaattorinaan ja yritettäisiin päinvastoin löytää syitä ja mekanismeja, jotka aiheuttavat kipua. Näin saataisiin erilaisia kivunhoitomenetelmiä.”

Virtuaalimallin lisäksi Orion on tehnyt yhteistyötä eri geenipankkien kanssa Suomessa ja ulkomailla. Kipuoireet yhdistyvät usein suoraan geeneihin.

”Odotamme saavamme lisää tutkimustietoa mekanismeista, jotta pystymme ryhmittämään potilaita oireiden mukaan. Elämme kiinnostavaa aikaa: ei kannata jumiutua vanhoille urille vaan miettiä kivunhoitoakin uudella tavalla.”

 

Teksti: Tarja Västilä

2.11.2020

Avainsanat: