Sujuvasti astman kanssa – hengittämisen vapautta kansallisista ohjelmista ja lääkehoidon kehityksestä

Suomi tunnetaan maailmalla astmanhoidon mallimaana. Meillä tehokkaat lääkkeet on otettu aktiivisesti käyttöön. Nykyään vaikea astma on harvinainen.

Aiemmin astma oli Suomessa vaikea, krooninen sairaus. Siihen käytettiin enimmäkseen keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Ne helpottivat oireita, mutta eivät poistaneet niiden aiheuttajaa.

”Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, mikä ymmärrettiin 1990-luvun alussa. Kun tulehdus saadaan kortisonilla hallintaan, oireet helpottuvat ja jopa katoavat kokonaan”, kertoo projektivastaava Erja Tommila tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry:stä.

Nykyään astma on suurimmalla osalla sairastuneista hallinnassa. Sitä sairastavat henkilöt elävät varsin täysipainoista elämää sairaudestaan huolimatta.

Astmaohjelmasta allergiaohjelmaan

Uusi astmatieto toimi kimmokkeena vuosina 1994–2004 toteutetulle kansalliselle astmaohjelmalle.

”Ohjelman tavoitteena oli, että potilas pysyy mahdollisimman vähäoireisena ja saavuttaa iänmukaisen työ- ja toimintakykynsä”, Erja Tommila kertoo.

Vaikeaa tai kohtalaisen vaikeaa astmaa sairastavien osuuden tuli tavoitteiden mukaan laskea ohjelman aikana 20 prosentista 10 prosenttiin. Samalla vuodeosastopäivien määrän ja ensiapukäyntien tuli puolittua.

Vuosina 2008–2018 toteutettiin kansallinen allergiaohjelma. Sen tavoitteisiin kuului muun muassa estää astmaan menehtyminen ja taudin pahenemisvaiheet. Tavallisin syy taudin pahenemiseen on rinovirusinfektio ja allergikolla siitepölyallergia.

”Tavoitteisiin pyrittiin muun muassa perustamalla terveyskeskuksiin ja apteekkeihin astmavastaavien verkosto, kouluttamalla heidät havaitsemaan astma ja saamaan potilas tehokkaan hoidon piiriin mahdollisimman varhain”, Erja Tommila sanoo.

Ohjatulla omahoidolla astmalääkkeen annostus kohdalleen

Astmaohjelmassa panostettiin potilasohjaukseen ja luotiin astman ohjattu omahoito. Ohjatussa omahoidossa potilasta opastetaan seuraamaan vointiaan, tunnistamaan oireitaan ja muuttamaan lääkitystään niiden mukaisesti. Kansalliset ohjelmat tuottivat yhdessä loistavia tuloksia.

”Astmaa sairastavien määrä ei ole pienentynyt, mutta sairaalahoitopäivät ovat vähentyneet alle puoleen. Myös astman aiheuttamat kustannukset potilasta kohti ovat puolittuneet”, Erja Tommila kertoo.

Vielä 1990-luvun alussa 20 prosenttia astmapotilaista kärsi vaikeista astmaoireista, nyt luku on pudonnut 2,5 prosenttiin. Enää astmaan menehtyy vuosittain vain muutama, monisairas aikuinen.

Orion on panostanut koulutukseen ja potilasohjaukseen

Orion on ollut mukana jalkauttamassa astman hoitoa perusterveydenhuoltoon tarjoamalla potilaille ja heitä hoitaville lääkäreille kattavan inhaloitavien lääkkeiden valikoiman.

”Kansallinen astmaohjelma toi omahoidon osaksi astmahoitoa. Huomioimme tämän panostamalla inhaloitavien lääkkeiden potilasohjaukseen ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen”, Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä kertoo.

Lääkeyritykset ovat yhdessä kouluttaneet esimerkiksi apteekkihenkilökuntaa inhaloitavien lääkkeiden käytössä.

”Lieväänkin astmaan liittyy pahenemisvaiheita. Potilaita tulee ohjata käyttämään lääkkeitä ennakoivasti, jotta he voivat itse tunnistaa ja estää sairauden pahenemisvaiheet.”

Inhalaattorin käyttö on opetettava kunnolla

Lääkepakkausten ja pakkauksesta löytyvän käyttöohjeen hyödyntämisessä osana potilasohjausta on otettu iso askel eteenpäin.

”Inhalaattorin käyttö on tekniikkalaji. Lääkepakkauksistamme löytyy nykyään QR-koodi, jonka avulla käyttäjä pääsee katsomaan lääkkeenottotekniikkaan perehdyttäviä videoita”, Paula Rytilä kertoo.

Astmaa tunnetaan eri tyyppejä. Tämä ja sairaudelle tyypillinen vaihtelevuus vaikuttavat lääkitykseen. Orion on huomioinut tämän lääkevalikoimassaan ja tarjoaa lääkkeen eri tavoin oireilevaan astmaan.

”Vaikka valmisteen vaikuttava lääkeaine on eri, inhalaattori on kaikissa astmalääkkeissämme sama. Näin potilaan ei tarvitse opetella useiden eri laitteiden käyttöä. Eri laitteiden käytön opettelu saattaa hankaloittaa hoitoa”, Paula Rytilä sanoo.

Astman hyvään hoitoon on panostettava jatkossakin

  • Kansallinen astmaohjelma tunnetaan laajalti maailmalla esimerkkinä, josta muiden maiden kannattaisi ottaa oppia.
  • Yksi syy astmaohjelman hyviin tuloksiin oli laaja astmayhdyshenkilöiden verkosto, johon kuului yli 200 lääkäriä, 600–700 hoitajaa ja 900 farmaseuttia.
  • Astmaatikkojen määrä on lisääntynyt, mutta hyvän hoidon ansiosta hoidon yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat pysyneet kurissa.
  • Kansallisella astmaohjelmalla saadut hyvät tulokset voivat vaarantua. Astmayhdyshenkilöiden verkosto on osittain rapautunut, eikä astmahoitajilla ole enää samalla tavalla aikaa keskittyä pelkän astman hoitoon.
  • Astman Käypä hoito -suosituksen mukaan säännöllistä astmalääkitystä saavan potilaan tulisi käydä kerran vuodessa kontrollissa. Tällä hetkellä vain erikoissairaanhoidossa olevat potilaat saavat kutsun kontrolliin.

 

Teksti: Virve Järvinen

31.5.2019

Avainsanat: