Astman oireet ja hoito

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, jota sairastaa noin 10 prosenttia suomalaisista. Lääkehoidon perustana on säännöllisyys ja ymmärrys lääkkeiden merkityksestä.

Oireet ja tutkiminen

Astman syntyyn vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät. Tyypillisesti astmaa aletaan tutkia, kun flunssan jälkeinen yskä pitkittyy eivätkä useatkaan antibioottikuurit tehoa.

Astman oireina on tyypillisesti pitkittynyttä yskää, hengityksen vinkumista, hengenahdistusta ja kurkku voi tuntua limaiselta. Portaiden nouseminen voi tuntua vaivalloisemmalta kuin aiemmin, ja lenkillä hengästyy tavallista herkemmin. Voimakkaat tuoksut, hajuvedet ja tupakansavu voivat aiheuttaa yskänärsytystä.

Lapsilla astman oireita voi olla vaikea tunnistaa, sillä lapset eivät välttämättä osaa itse kertoa niistä. Usein astmaan sairastunut lapsi saattaa kuitenkin vetäytyä syrjään leikeissä ja peleissä eikä osallistu välttämättä yhtä aktiivisesti liikuntaharrastuksiin kuin aiemmin. Lapsen itku ja nauru voivat olla yskänsekaisia.

Astman oireet saattavat jäädä myös huomaamatta tai niihin ei reagoida. Etenkin ikäihmisillä, joilla on muitakin sairauksia, astma saattaa jäädä diagnosoimatta.

Astman diagnosointi

Astmaa tutkitaan erilaisilla keuhkojen toimintakokeilla. PEF-puhallus eli uloshengityksen huippuvirtaus on niistä yleisin, ja sen arvoja seurataan kahden viikon ajan kotona. Tarkemmat keuhkofunktiomittaukset tehdään sairaalassa. Näistä yleisin on spirometria. Tarvittaessa voidaan tehdä myös keuhkoputkien hyperreaktiviteetin mittauksia.

Lapsilla astman tutkiminen on haasteellisempaa, sillä tutkimukset vaativat yhteistyötä ja ymmärrystä siitä, kuinka laitteisiin pitää puhaltaa. Lapsilla rasituskoe juoksemalla tai oskillometria ovat ensisijaisia tutkimuksia ja ne tehdään erikoissairaanhoidossa.

Astman hoito

Astman hoitoon käytetään tulehdusta hoitavaa, hengitettävää kortisonipohjaista lääkettä sekä keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Avaava lääke vaikuttaa yleensä välittömästi, kun taas kortisonin vaikutus on hitaampi. Astmapotilaan on tärkeä ymmärtää, että kortisonia käytetään tulehduksen hoitoon, eikä sitä pidä jättää käyttämättä, vaikka vaikutusta ei heti huomaisikaan.

Kortisonipohjaisten lääkkeiden käytössä säännöllisyys on tärkeää, siksi niitä käytetään myös silloin, kun oireita ei ole. Kausiluonteisessa astmassa, joka ilmenee vain esimerkiksi siitepölykaudella, riittää lääkkeiden käyttö vain oireiden ilmaantuessa. Astmapotilaan on tärkeää oppia tunnistamaan myös sairauden pahenemisvaiheet ja tietää, miten niitä lääkitään.

Astmaa sairastavan on tärkeää liikkua paljon, sillä liikunta ja hyvä kunto vaikuttavat hengittämiseen ja hapenottokykyyn. Tupakointia on syytä välttää kokonaan, sillä se pahentaa astmaa ja heikentää astmalääkkeiden tehoa.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on syytä mennä, jos yskä pitkittyy, hengitys vinkuu, henkeä ahdistaa tai ei saa yöllä nukutuksi hengitysvaikeuksien takia. Astma kannattaa aina tutkia ja hoitaa, sillä hoitamattomana se voi vaurioittaa keuhkoja pysyvästi, aiheuttaa keuhkojen toimintahäiriöitä ja keuhkoputkien ahtautumista.

Juttua varten on haastateltu allergianeuvoja Anne Vuorenmaata Allergia- ja astmaliitosta.