Digitaaliset terapiat tulossa potilaiden ja lääkäreiden tueksi

Uudet digitaaliset apuvälineet hyödyttävät sekä potilaita että terveydenhuollon ammattilaisia auttaessaan parantamaan esimerkiksi Parkinsonin taudin hoitoa. Ne saattavat myös helpottaa kasvavista terveysmenoista aiheutuvia kansantalouden haasteita.

Muun muassa diabeteksen, Parkinsonin taudin, astman ja epilepsian hoitoon on kovaa vauhtia tulossa lääkitystä täydentäviä digitaalisia apuvälineitä. Nämä niin kutsutut digitaaliset terapiat ovat joko lääkehoitoon liitettäviä tai itsenäisesti toimivia kliinisesti validoituja sovelluksia, jotka keräävät potilaasta mitattuja tietoja ja sitten käyttävät näitä tietoja potilaan hoidon optimoimiseksi.

Diabetespotilaan kotona tehtävät veriarvojen mittaustulokset siirtyvät automaattisesti terveydenhuollon ammattilaisille. He voivat seurata potilaan kuntoa ja antaa hoitosuosituksia. Sovellus voi myös muistuttaa potilasta liikunnan jälkeisestä verensokerin mittaamisesta ja avustaa insuliiniannosten laskemisessa.

”Digitaalisia apuvälineitä voidaan hyödyntää terveydenhuollossa perinteisten lääkkeiden ja potilas­-lääkärisuhteen rinnalla ja tukena. Ne voivat esimerkiksi muistuttaa potilasta ottamaan lääkkeet tai ne auttavat häntä seuraamaan paremmin omaa terveydentilaa”, sanoo Orionin keskushermostolääkkeistä vastaava Business Director Kati Kaijasilta.

Orionilla on digitaalisen terapian tutkimus- tai kehityshankkeita sekä astman, Parkinsonin taudin että kroonisen kivun hoitoon.

”Digitaalisen terapian tutkimushankettamme Parkinsonin tautiin liittyen edistää se, että meillä on 30 vuoden ajalta laaja data-aineisto taudin lääkehoidosta. Olemme tässä hankkeessa nyt vielä pilottitutkimusvaiheessa”, Kaijasilta sanoo.

Data mahdollistaa jatkuvan seurannan

Monien tautien hoidossa jatkuva seuranta antaisi lääkärille huomattavasti nykyistä paremman kuvan potilaan tilasta, ja näin hän voisi määrätä entistä sopivamman hoidon. Parkinsonin taudin hoito on tästä hyvä esimerkki.

Nyt neurologi tapaa potilaan kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Lääkäri näkee tällöin vain sen hetkisen tilanteen. Jos potilas olisi ollut jatkuvassa seurannassa, hänen terveydentilastaan olisi tietoa pitkältä ajalta. Lääkäri näkisi sen havainnollisena grafiikkana ja voisi määrätä potilaalle oikean hoidon sen perusteella.

Potilaasta kerättävä data voi myös olla integroitu terveydenhuollon järjestelmiin niin, että järjestelmä hälyttää poikkeavista arvoista ja potilas saa kutsun tulla lääkäriin aiemmin kuin on suunniteltu.

Nopea ja ketterä kehitystyö

Digitaalisten terapioiden kehittäminen potilaiden hyödynnettäviksi on huomattavasti nopeampaa kuin perinteinen, vuosia kestävä ja kallis lääkekehitys. Toinen iso ero lääkekehitykseen on se, että digitaalisia terapioita voidaan kehittää koko ajan paremmiksi. Niiden käyttöönotto ei vaadi ihan samanlaista viranomaishyväksyntää kuin lääkkeiden. 

”Voimme mennä markkinoille jo sellaisella palvelulla, jolla on pieni hyöty potilaille, ja kehittää palvelua edelleen siitä saamamme datan ja palautteen perusteella.”

Dataa keräävät ja lääkehoitoon liittyvät digitaaliset terapiat ovat uusi ja nopeasti kehittyvä tuotealue. Ne ovat eri asia kuin markkinoilla olevat sadat tuhannet hyvinvointisovellukset, kuten esim. kännykässä olevat uni-, askel- ja kalorimittarit.

”Olemme näillä markkinoilla aika alussa. Esimerkiksi selkeitä bisnesmalleja ei vielä ole olemassa.”

Palveluja ja sovelluksia on jo nyt runsaasti, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Lääketeollisuuden lisäksi digitaalisia terapioita tuottavat muun muassa vakuutusyhtiöt, terveydenhuollon hoitoyritykset, lukuisat pienet startup-yritykset sekä omalla tavallaan myös digitalouden jättiläiset kuten esim. Apple, Amazon, Google ja Tencent.

Digitaalisilla terapioilla tehokkaampaan terveydenhuoltoon?

Digitaaliset terapiat voivat tehdä havaintoja terveiden ihmisten terveydentilasta ja ennakoida sairausriskejä. Näin ne saattavat jo lähitulevaisuudessa olla mullistamassa terveydenhuollon palkkiojärjestelmää.

Nykyään lääkärit saavat palkkion potilaskäyntien mukaan. Voisiko tulevaisuudessa olla niin, että palkkiot määräytyvät hoidon onnistumisen perusteella tai niin, että palkkiot määräytyvät potilaiden terveyden mukaan – jolloin potilaiden ei aina tarvitse tulla vastaanotolle?

”Meidän kannattaa hyödyntää teknologiaa niin, että terveydenhuollon resurssit voidaan kohdistaa oikein. Digitaalisten terapioiden avulla voimme vähentää turhia lääkärikäyntejä, jolloin terveydenhuolto voi keskittyä niihin potilaisiin, jotka oikeasti tarvitsevat lääkärin kasvotusten antamaa hoitoa”, Kaijasilta sanoo.

 

Teksti: Jukka Nortio

Avainsanat: