Tiede niiaa luonnon edessä – mutta kuinka syvään? - Se on meistä tieteentekijöistä kiinni

Tieteen kohtalona ja siunauksena on kumartaa luonnon monimutkaisuuden edessä. Mitä enemmän tieteentekijät tekevät yhteistyötä, sitä syvemmälle voimme luontoa ja biologiaa ymmärtää. Samalla voimme ehkä saada aikaan jotain suurta.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen pysyminen tuottavalla tasolla on koko farmaseuttisen teollisuuden kinkkisimpiä kulmakiviä tällä hetkellä. Oikean kohdemolekyylin, vaikutustavan, sairauden, potilaan, riittävän turvallisuuden ja kaupallisen potentiaalin valintojen ristipaineessa ovat kaikki R&D-organisaatiot kautta maailman polvillaan.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen ladatut investoinnit ovat globaalisti kasvaneet, mutta uusia lääkkeitä ei kuitenkaan puske markkinoille samassa suhteessa. Viranomaisvaatimukset ja kliinisten kokeiden kustannukset ovat kasvaneet, eikä riskejä haluta ottaa. Lisäksi tarve ja halu löytää uusia, tai parantaa olemassa olevia hoitomuotoja yhä monimuotoisempiin ja vaikeammin hoidettaviin sairauksiin mutkistaa lääkekehitystaivalta. Tuntemattomalla territoriolla ei ole karttoja, joita pitkin navigoida, joten erehtyminen ja eksyminen on todennäköistä.

Lääkekehitys alkuvaiheen ideasta valmiiksi tuotteeksi kestää 15-20 vuotta, joten kustannukset ovat valtavat. Yleinen hypoteesi on, että yhtä menestyksekästä lääkemolekyyliä kohden kymmenen muuta kandidaattimolekyyliä on joutunut eri syiden vuoksi romukoppaan.  Kuitenkaan pelkkä kandidaattien määrän lisääminen ei ole suoraan verrannollinen uusien lääkkeiden marssiin kohti apteekkien hyllyjä. Sen sijaan nykyisin uskotaan, että ainoastaan biologian ja tautien syntymekanismien parempi tuntemus vie kohti uusia ja tehokkaita lääkehoitoja.

Yliopistojen ja lääketeollisuuden yhteistyö on potilaiden etu

Luonto ja biologia ovat liian monimutkaisia, jotta isotkaan lääkejätit valtavine resursseineen pystyisivät ratkaisemaan yksin kaikki avoimet kysymykset lääkkeenkehityksen tiellä idea-aihiosta valmiiksi tuotteeksi. Siksi yleinen megatrendi on yliopistojen ja lääketeollisuuden yhteistyöt, joissa tutkimusryhmät ja –instituutit tuovat korkeatasoisen perustutkimuksensa lääketeollisuuden hyödynnettäväksi. Lääketeollisuus puolestaan muokkaa aihioista lääkkeitä lopulliseen muotoonsa potilaiden hyödyksi. Yhteistyöllä päästään todennäköisemmin potilaita auttavaan maaliin.

”Suomessa tehdään korkeatasoista akateemista perustutkimusta ja meillä Orionilla taas korkeatasoista tutkimusta ja tuotekehitystä onkologian, keskushermosto- ja hengityselinsairauksien, neuropaattisen kivun ja eläinlääkkeiden terapia-alueilla. Me tarvitsemme yliopistojen biologian tuntemusta ja alkuvaiheiden perustutkimuksen innovaatioita, sillä meidän ydinosaamisemme on soveltavampaa. Me teemme suoraviivaisemmin lääkettä potilaalle, johon taas yliopistoilla ei ole resursseja. Mikä olisikaan upeampaa, kuin saada aikaan uusi suomalainen innovaatio ja uusi lääke vielä toistaiseksi täyttymättömään tarpeeseen”, toivoo Orionin lääkekehityksen johtaja Taru Blom.

Molekyylit seuloontuvat tiheän teho- ja turvallisuusverkon läpi

Ylivoimaisesti yleisin syy lääkemolekyylikandidaattien karsiintumiseen kliinisissä kokeissa on se, että ne eivät yksinkertaisesti toimi. Molekyyli itsessään voi olla haastava mm. syntetitisoitavuuden, stabiilisuuden, liukoisuuden tai metaboloitumisen vuoksi tai jotain on lääkemolekyylin tai kohdeproteiinin valinnassa, alkuvaiheen tutkimuksissa, prekliinisessä tai kliinisessä vaiheessa tulkittu väärin, tai jossain kohti on valittu väärä etenemispolku. Olemme joutuneet yksinkertaistamaan biologiaa liiaksi ja joskus luonto on niin monitahoinen, että valitsemamme mallit ja oletukset ovat johtaneet meitä harhaan.

”Vaikka tutkimuksessa joskus valitettavasti käy näin, tutkijana meidän täytyy kuitenkin jatkuvasti oppia epäonnistumisistammekin ja käyttää saatua tietoa uusien tutkimustemme pohjana. Usko lääketutkimukseen saattaa joskus horjua, mutta usko tulevaisuuteen ja tieteen kehitykseen ei koskaan katoa”, vakuuttaa päätutkija Carina Stenfors keskushermostotutkimuksesta.

Biologisen kohteen valinta on koko kehitysprosessin vaikein osuus, eikä meillä Orionilla ole siihen yhtä hyvää tiedesampoa, niin vankkaa eri sairauksien perusmekanismien tuntemusta, kuin yliopistoilla.

”Kun lopulta on löydetty lupaava kohdeproteiini sekä siihen lupaavasti vaikuttava lääkemolekyyli, ja in vitro -kokeissa saatu hyviä tuloksia erilaisilla mallinnuksilla ja solumalleilla, lupaukset voivat kuitenkin osoittautua in vivo –kokeissa tyhjiksi. Koeputkista ihmiseen siirtymisen vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta siinäkin olemme koko ajan parempia. Teknologian ja tieteen valtava kehitys on mahdollistanut sen, että nyt käymme käsiksi yhä vaikeampiin haasteisiin kuin ennen. Nykyään onnistumisen mahdollisuudet ovat olemassa jopa projekteissa, joita ennen pidettiin toivottomina”, kertoo in vitro -laboratorion päällikkö Mervi Vasänge.

Meillä Orionilla on erinomaiset puitteet, resurssit ja laitteistot molekyylien tutkimiseksi, mutta silti moni askel lääkkeen tiellä voidaan tehdä paremmin ja järkevämmin. Siksi etsimme myös uusia teknologioita tutkimuspolun mihin tahansa kohtaan.

Tiedettä suomalainen suomalaiselle

Vaikka jokainen tieteentekijä on pakotettu yksinkertaistuksiin ja parhaisiin arvauksiin, yhdessä olemme viisaampia ja vahvempia.

”Orion on jo solminut kansainvälisiä yhteistyösopimuksia yliopistojen kanssa. Esimerkiksi yhteistyösopimuksen puitteissa saksalaisen tutkimusinstituutin DZNE (Deutsches Zentrum für Neurodegenerative Erkrankungen):n kanssa Orionilla on etuoikeus valita insitituutin kehittämistä ja ehdottamista kohdeproteiineista meidän osaamiseemme sopiva kohde ja aloittaa sillä lääkekehitystyö. Sopimuksen myötä molemmat osapuolet voittavat. Yhteistyösopimuksissa olemme joustavia ja jokainen sopimus tehdään tapauskohtaisesti suhteutettuna idean laatuun ja toteuttamiskelpoisuuteen sekä kumppaniemme resursseihin. DZNE-yhteistyöstä innostuneina, me haluamme tehdä vastaavaa myös Suomessa, omalla maaperällämme”, päätutkija Ullamari Pesonen kertoo.

Kun suomalainen korkeatasoinen yliopistomaailma ja suomalainen korkeatasoinen lääketeollisuus yhdistävät voimansa ja pyrkivät ymmärtämään luontoa paremmin, saattaa jokin uusi innovaatio olla käsillä. Siispä sinä tiedemies tai -nainen, tule mukaan tiedetalkoisiin, ja anna mukaan oma panoksesi tiedesammioon, josta on mahdollista ammentaa osanen jonkin potilaan eduksi. Oriontation -100 ideaa Orionille –kilpailu etsii ideoita lääkekehityksen mille tahansa alueelle ja juuri sinun ideasi on tärkeä. Yksi idea voi olla pieni koko luonnon ymmärtämiselle, mutta valtava yksittäiselle potilaalle. Tehdään uusi suomalainen innovaatio –yhdessä!

Teksti: Anni Turpeinen