Oriontation-kilpailussa vahvaa tutkimusta tekevä voittajakolmikko

Oriontation – 100 ideaa -kilpailussa palkittiin kolme voittajaa eri kategorioista. Voittajat olivat Team Taina Pihlajaniemi Oulun yliopistosta syöpätutkimuksella, Team Pauli Turunen Itä-Suomen yliopistosta Parkinson-tutkimuksella sekä Team Susana Garcia Helsingin yliopistosta lääkkeiden vaikutuksen mallintamisella.

Syöpäsoluja voidaan häiritä soluväliaineen kautta

Professori Taina Pihlajaniemi tutkimusryhmineen Oulun yliopistossa edustaa pitkän linjan sidekudostutkimusta. ”Työryhmäni on kiinnostunut solun ulkoisesta maailmasta: sidekudosaineesta eli soluväliaineesta. Sen tehtävä on toimia rakennusaineena, johon solut kiinnittyvät saadakseen muodon ja kestävyyttä.”

Syöpäsolujen muotoutumiseen vaikuttavat myös signaalit soluväliaineen puolelta. Lisäksi solut muokkaavat soluväliainetta itselleen suosiolliseksi. ”Mekin olemme tutkimuksissamme huomanneet, että syöpäsolut tekevät itselleen hyödyllisen soluväliaineen eli solumatriksin. Sellaisen, jossa niiden on helppo kasvaa”, Pihlajaniemi sanoo.

Tutkimusryhmä on toiveikas sen suhteen, että on löydettävissä uusia kohdemolekyylejä sekä diagnostiikan että hoitojen tueksi. ”Olemme jo löytäneet nykyisten vakiintuneiden syöpähoitojen lisäksi kiinnostavia mahdollisuuksia vahvistaa hoitovastetta häiritsemällä tiettyjen soluväliaineiden toimintaa. Myös silloin voi olla hyödyksi ottaa mukaan toinen tapa syöpäsolujen elinvoiman heikentämiseksi, jos nykyisten hoitojen käytössä kehittyy resistenssi”, Pihlajaniemi sanoo.

NeuroTracking – lisäämään Parkinson-potilaan elämänlaatua

Parkinsonin taudin etenemisen, vakavuuden ja hoitojen vaikutuksen arviointiin ei ole toistaiseksi  olemassa riittävän herkkiä, täsmällisiä ja objektiivisia metodeja. Tutkija Pauli Turusen tiimi totesi tutkimusideansa esittelyssä Oriontation-kilpailun päätöstilaisuudessa, että erityisesti tarvittaisiin metodeja, joilla voidaan havainnoida Parkinsoniin liittyvien motoristen oireiden vaihtelua.

Turusen tiimin NeuroTracking -ratkaisussa iholle kiinnitettävä sensori mittaa sähköistä lihastoimintaa ja liikkeitä useita tunteja tai päiviä. Koska motoriset oireet johtuvat lihasten aktivoitumisen epänormaalista koordinoinnista, lihasten aktivoitumisen ja liikkeiden tutkiminen yhdessä voi kertoa enemmän kuin pelkkä liikkeen tutkiminen.

NeuroTracking -tutkimusryhmä on kehittänyt algoritmeja, joilla dataa voidaan analysoida tehokkaasti. Nämä algoritmit perustuvat 200 potilaan tarkkailuun eri tutkimuksissa 10 vuoden aikana. ”Sen lisäksi, että menetelmän avulla voidaan tutkia hoidon tehoa, siitä saattaa olla hyötyä myös taudin alkuvaiheen diagnosoinnissa”, Turunen toteaa.

Tehoa perinnöllisen lihassairauden (DM1) tutkimukseen

Tohtori Susana Garcian tutkimusryhmä on kehittänyt C. elegans -sukkulamatoon perustuvan mallin, jolla voidaan nopeasti ja edullisesti identifioida sekä uusia lääkekohteita että lääkeaineita, joilla on parantavaa vaikutusta DM1-tyypin perinnölliseen lihassairauteen.

”Tehokasta lääkettä tähän sairauteen ei valitettavasti vielä ole. Mallimme auttaa löytämään ja selittämään mekanismeja, jotka vaikuttavat RNA-toksisuuteen monisoluisessa organismissa”, kertoi Susana Garcia.

Garcia kertoo, että mallin avulla tehdyissä tutkimuksissa ryhmä on saanut lisätietoa DM1-tyypin RNA-toksisuudesta. Geneettisen seulonnan avulla on identifioitu useita uusia geenejä, jotka määrittävät DM1:n patogeneesiä. ”Lisäksi yksi löydöksistä todettiin keskeiseksi toksisuuden avaintekijäksi”, Garcia kertoo.

Garcian tutkimusryhmä arvioi, että heidän kehittämäänsä mallia voidaan käyttää useiden muidenkin sairauksien hoidon vaikutusten arvioinnissa.

 

Orion tekee omaa tutkimusta lääkkeiden ja hoitojen kehittämiseksi, ja lisäksi Orionin tutkimussäätiö myöntää vuosittain apurahoja erilaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Kun sekä Suomi että Orion täyttivät viime vuonna 100 vuotta, Orion halusi tuoda esille myös eri puolilla maata tehtävää korkealaatuista tutkimusta. Oriontation 100 -ideakilpailun voittajat palkittiin ystävänpäivänä gaalassa, jossa esiteltiin myös Orionin omaa tutkimustoimintaa.

 

Teksti: Johanna Paasikangas-Tella