Suurapuraha vei Suvi Kuosmasen ulkomaille: Sydäntautien perimä kiehtoo tutkijaa

Ilman yksityistä rahoitusta ei Suvi Kuosmasen mielestä tehtäisi tätäkään sydäntauteihin liittyvää tutkimusta. Heinäkuussa 2019 Yhdysvaltoihin perheineen muuttanut tutkija on sataprosenttisen motivoitunut tehtäväänsä.

”Jano oppia uutta. Löytää jotain uutta.”

Näin vastaa tutkija Suvi Kuosmanen, kun häneltä kysyy, mikä häntä ajaa eteenpäin tutkimustyössä.

Molekyylilääketieteestä väitelleen Kuosmasen tutkimusaiheena on sydän- ja verisuonitautigenomiikka – toisin sanoen se, miten perimää luetaan ja mikä sen luennassa menee pieleen silloin, kun sydän sairastuu.

”On kiehtovaa tutkia tautien syntymekanismeja juuri tältä kannalta. Jokaisessa meissä on perimä, DNA. Miten tuo perimä taipuu eri solutyypeiksi ja mitä perintötekijöissä tapahtuu, kun kehittyy jokin sairaus?”

Kuosmasta motivoi tutkijana toive siitä, että sydän- ja verisuonisairauksia voitaisiin hoitaa nykyistä tehokkaammin.

”Nykylääketieteessä sydänsairauden etenemistä pystytään jarruttamaan ja joitakin asioita jopa korjaamaan. Silti esimerkiksi sepelvaltimotautiin ei ole parannuskeinoa, on vain konsteja paikata taudin aiheuttamia vaurioita. Toivon tutkijana, että kykenisimme tunnistamaan sydänsairauksissa pysäytettävissä olevia tautimekanismeja – samankaltaisia, joiden ansiosta jo monet syövät kyetään oikeasti parantamaan.”

Sydänsairaudet tulevat kalliiksi

Kuosmanen on yksi niistä tutkijatohtoreista, jotka saivat tälle vuodelle Orionin Tutkimussäätiön myöntämän suurimman apurahan, 50 000 euroa, jatkaakseen tutkimusta ulkomailla.

Hän pääsi professori Manolis Kelliksen johtamaan tutkimusryhmään yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technology’ssa. Näillä näkymin Kuosmasen tutkijanpesti MIT:ssä kestää kaksi vuotta.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sydämen vajaatoiminnan tautimekanismeja ja löytää uusia diagnostisia merkkiaineita taudin havaitsemiseksi.

”Tutkimustyöllä on minusta merkittävä rooli sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämisessä että yhteiskunnalle kalliiksi käyvien hoitojen tehostamisessa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suo, johon uppoaa yhä enemmän verorahoja. Suomalaisessa perimässä sydäntaudit ovat edelleen vahvasti läsnä, ja se on yksi syy sille, että MIT:ssä tutkittavana on Kuopion alueen potilailta kerättyjä näytteitä.”

Matkaan perheen voimin

Kuosmanen pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa kymmeneen matkalaukkuun ja lensi heinäkuussa Yhdysvaltoihin. Mukaan lähti puoliso ja kaksi kouluikäistä tytärtä. Hän kertoo, ettei tällainen elämänmuutos olisi ollut mahdollinen ilman Orionin Tutkimussäätiön sekä muutaman muun tahon rahoitusta.

”Mitään tästä tutkimuksesta ei tehtäisi ilman rahoitusta. Ja tällaiset suuremmat apurahat, kuten Orionin myöntämä, ovat avainasemassa siinä, että pääsimme koko perheen voimin lähtemään ulkomaille.”

Kuosmasen tutkimustyötä helpottaa sekin, että apurahan ansiosta stressi arjen kulujen kuittaamisesta lievenee.

”Isomman apurahan saatuani minun ei koko ajan tarvitse hakea lisää rahoitusta tutkijantyöni jatkamiseksi. Se taas mahdollistaa sen, että voin antaa sataprosenttisen panokseni tälle tutkimukselle.”

Tätä Suvi Kuosmanen tutkii MIT:ssa:

  • Kuosmanen sai 50 000 euron apurahan Orionin Tutkimussäätiöltä vuodelle 2019 väitöksenjälkeiseen tutkimustyöhön ulkomailla.
  • Kuosmanen työskentelee seuraavat kaksi vuotta Yhdysvalloissa, Cambridgessa, Massachusetts Institute of Technology’ssa (MIT) ryhmänjohtajanaan professori Manolis Kellis.
  • Tutkimuksessa keskiössä ovat tautien syntymekanismit ja erityisesti sydämen vajaatoiminnan uudet diagnostiset ja terapeuttiset kohdemolekyylit.
  • Tutkimushankkeessa yhdistetään potilasnäytteet ja uusimmat molekyylibiologiset tekniikat tutkimusryhmän kehittämiin innovatiivisiin syväanalyysitekniikoihin. Kyse on uudenlaisesta lähestymistavasta sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen.
  • Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa sydän ei pysty ylläpitämään elimistölle riittävää verenkiertoa sydämen heikentyneestä supistumiskyvystä johtuen. Taudin taustalla on usein muita sydän- ja verisuonisairauksia, jotka altistavat vajaatoiminnalle. Varsinaisia syitä vajaatoimintaan johtavalle noidankehälle ei kuitenkaan tunneta.

 

 

Teksti ja kuva: Essi Kähkönen

13.8.2019

Avainsanat: