Verenpainetta mitataan verenpainemittarilla yleensä lääkärikäynnin yhteydessä. Verenpainetta on hyvä mitata myös kotona, sillä nykyiset kotikäyttöön tarkoitetut mittarit ovat luotettavia.
Verenpaine vaihtelee eri tilanteissa. Verenpainetta voi mitata terveydenhuollossa tai omatoimisesti kotona.
Jos mittaat verenpaineen kotona, on hyvä laskea neljänä eri päivänä tehtyjen mittausten keskiarvo, jolloin mittauksen tulos on vielä luotettavampi. Oma verenpainemittari on hyvä tarkistuttaa joka toinen vuosi. Se voidaan tarkistaa joko terveyskeskuksessa tai liikkeessä, josta laite on hankittu. Vain hyvin pienet erot hyväksytään. Kotikäyttöisiä mittareita ei voi korjata, joten jos tuloksissa on poikkeamia, tulee ostaa uusi laite.
Jos henkilöllä esiintyy matalaa verenpainetta tai huimausta esimerkiksi seisomaan noustessa, asia voidaan selvittää niin sanotulla ortostaattisella kokeella. Tällöin verenpaine mitataan ensin istuen tai makuulla, heti seisomaan noustua ja vielä parin minuutin päästä uudestaan. Jos pystyyn noustessa esiintyy huimausta ja verenpaine laskee seistessä noin 20 mmHg (elohopeamillimetriä) tai enemmän, huimaus johtuu todennäköisesti liian alhaisesta verenpaineesta eli ortostaattisesta hypotensiosta.
Verenpaine on usein korkeampi lääkärin mittaamana jännityksen tai muiden syiden vuoksi. Tästäkin syystä mittauksen tekee yleensä terveydenhoitaja. Yleisesti ottaen kotimittausten keskiarvo 135/85 mmHg vastaa terveydenhuollossa mitattua keskiarvoa 140/90 mmHg.
Kun tiedät verenpaine- ja kolesteroliarvosi, voit laskea riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla. Laskuri kertoo sairastumisriskisi prosentteina.
Voit myös ladata tulostettavan verenpainetaulukon, josta näet verenpaineen viitearvot. Yksilölliset tavoitearvosi saattavat poiketa näistä, jos sinulla on lisäsairauksia. Keskustele asiasta lääkärisi tai hoitajasi kanssa.
