Kohonnut verenpaine johtuu suurimmaksi osaksi elämäntavoista, mutta myös perinnöllisillä tekijöillä on vaikutusta. Terveelliset elämäntavat ovat avainasemassa kohonneen verenpaineen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Noin 5 %:lla tapauksista kohonneen verenpaineen taustalla on jokin muu sairaus. Verenpainetta voivat nostaa esimerkiksi munuaissairaus, diabetes tai metabolinen oireyhtymä (aineenvaihduntahäiriö, jossa henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia tekijöitä yhtä aikaa) sekä suvussa ilmenneet sydän- ja verisuonitapahtumat. Nämä lisäävät myös riskiä sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen.
Kun tiedät verenpaine- ja kolesteroliarvosi, voit laskea riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-laskurilla. Laskuri kertoo sairastumisriskisi prosentteina.
Elintapoihin liittyviä kohonneen verenpaineen syitä:
Raskauden aikana noin 10–17 %:lle tulevista äideistä kehittyy kohonnut verenpaine. Siksi verenpainetasoja seurataan äitiysneuvolassa säännöllisesti ja tarvittaessa seurantaa tiivistetään.
Verenpaine on mitattava jokaisella neuvolakäynnillä, sillä se saattaa nousta nopeastikin ja lyhyellä aikavälillä. Kohonneeksi verenpaineeksi raskauden aikana katsotaan tilanne, jossa painearvot ovat yli 140/90 mmHg tai lähtötasosta yläpaine on noussut yli 30 mmHg tai alapaine yli 15 mmHg.
Korkea verenpaine raskauden aikana saattaa olla ensimmäisiä merkkejä ns. raskausmyrkytyksestä, joka on vaarallinen tila sekä sikiölle että äidille. Raskausmyrkytyksen oireita ovat mm. turvotus, ylävatsakipu, pahoinvointi, päänsärky ja näköhäiriöt. Jos näitä oireita esiintyy, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan.
Verenpainetta raskauden aikana hoidetaan lähinnä levolla ja suolarajoituksella. Verenpainelääkitys aloitetaan, jos verenpaine nousee liikaa. Testaa saatko ravinnostasi liikaa suolaa.
