Totuus kolesterolista

Kolesteroli on sekä elintärkeää että kohtalokasta. Milloin siitä tulee vaarallista? Miten sitä hoidetaan? Mitä on paha kolesteroli? Näihin teemoihin pureutui professori Petri Kovanen Sydän2016-messujen esitelmässään.


Kolesteroli Kovasenakin tunnettu LKT, professori Petri Kovanen lupasi kertoa kuulijoilleen totuuden kolesterolista. Hän on julkaissut aiheesta myös samannimisen kirjan kollegansa Timo Strandbergin ja toimittaja Maarit Huovisen kanssa.

Kolesterolia tarvitaan elimistön välttämättömiin toimintoihin, mutta kun sitä on veressä liikaa, se alkaa kertyä valtimoiden seinämiin. Kolesterolin hoitaminen pienentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin.

”Tietyt tekijät, kuten verenpainetauti, tupakointi, diabetes ja ylipaino kohottavat sepelvaltimotaudin riskiä. Näitä riskitekijöitä on syytä hoitaa jo ennen diagnoosia, koska kolesteroli ei aina oireile. Oman kokonaisriskinsä voi arvioida esimerkiksi FINRISKI-laskurilla”, korosti Kovanen.

Sepelvaltimotaudin synty

Kovanen painotti, että kolesterolin hoitotavoite on aina yksilöllinen, mutta väestötasolla LDL-kolesteroliarvon tulisi olla alle 3 ja kokonaiskolesterolin alle 5. Mitä korkeampi niin sanottu paha kolesteroli on, sitä nopeammin valtimoiden kovettuminen tapahtuu. Huonoilla elintavoilla höystettynä nelikymppisenä koettu sydäninfarkti ei ole mahdoton.

”Kolesteroli aiheuttaa niin sanotusti ”valtimonpehmentymätautia”, koska kolesteroliplakit eivät oikeastaan ole kovia. Kolesterolia on kaikilla veressä, mutta joillakin myös valtimoiden seinämissä”, luennoi Kovanen.

Sepelvaltimo kuljettaa hapekasta verta sydämeen. Kun kolesterolia kertyy ajan myötä valtimoiden seinämiin, vain 3–6 mm levyinen sepelvaltimo tukkeutuu. Silloin veren virtaus heikkenee ja sydän tarvitsee enemmän happea toimiakseen.

Kohtalokkaat seuraukset

Kun kolesteroliplakkien peittämä alue sepelvaltimoissa on yli 50 %, äkillisen sydäntapahtuman vaara on erittäin suuri. Jos kolesteroliplakki repeää, haavauman kohdalle syntyvä verihyytymä voi tukkia suonen.

Ellei tukkeutunutta sepelvaltimoa avata nopeasti pallolaajennuksella, se aiheuttaa sydäninfarktin, koska sydänlihas ei saa happea. Tällaisessa tapauksessa on aina kiire sairaalaan.

”Ennuste on hyvä, jos ahtauma varoittaa itsestään ennakkoon esimerkiksi angina pectoris –rintakipuina. Jos taas ahtauma kasvaa valtimon seinämästä ulospäin, mitään ennakkovaroitusta ei tule ja taudin ensimmäisenä oireena voi olla äkkikuolema. Statiineilla voidaan hoitaa kolesterolia ja ehkäistä tai hidastaa uusien plakkien syntymistä.”

Väestötasolla viiden vuoden välein tehtävässä FINRISKI-tutkimuksessa kolesterolitasot ovat jo laskeneet vuosien saatossa. Kovanen korostaakin, että terveellisellä ravitsemuksella voidaan edelleen pyrkiä kolesteroliarvojen laskuun ja sydänkuolemien ennaltaehkäisyyn:

”Kun ruokavalion laatu on kohdallaan, yleensä se määräkin tulee hoidetuksi kuin itsestään. Liikunta ja ravitsemus ovat ensisijaiset keinot vaikuttaa kohonneeseen kolesteroliin.”

Kategoriat:
Avainsanat: