Määräävätkö geenit kohtalomme? Voiko tyypin 2 diabeteksen välttää geneettisestä alttiudesta huolimatta

Tyypin 2 diabetes yleistyy maailmalla voimakkaasti, mutta mistä se johtuu, ja ketkä diabetekseen lopulta sairastuvat? Onko sairastuminen kirjoitettu jo valmiiksi geeneihin? Maailman johtaviin diabetestutkijoihin lukeutuva Markku Laakso antoi vastauksia näihin kysymyksiin diabetesmessuilla Tampereella.

”Vallalla on diabetesepidemia, joka kasvaa tsunamin lailla koko maailmassa, ja sitä ruokkii ylipainoepidemia”, akatemiaprofessori Markku Laakso korosti heti esityksensä alussa.

Elintavoilla ja ruokavaliolla on vahva merkitys tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Akatemiaprofessori muistutti, että tyypin 2 diabetes yleistyy samoissa maissa ja kansoissa, joissa keskimääräinen ylipaino lisääntyy.

”Ilmiö on noussut esille 50 vuodessa. Tänä aikana ihminen on muuttunut ja sen takia olen antanut sille uuden nimenkin – Homo Stupidus. Nykypäivän ruokavaliossa on runsaasti kaloreita. Pahin kombinaatio on sokeria sisältävä cokis ja rasvainen ateria, jo on ihme, jos paino ei tällöin nouse”, Laakso huomauttaa.

Diabetekselle altistavat riskigeenit

Genetiikka on tuonut 2000-luvulta lähtien uuden näkökulman diabetekseen ja sen puhkeamisen syihin. Tuolloin löydettiin riskigeenejä, jotka altistavat diabetekselle. 

Suurin osa löydetyistä riskigeeneistä säätelee insuliinin eritystä. Tyypin 2 diabetes taustalla ovat yleensä geenit, jotka aiheuttavat insuliinin erityksen heikentymistä.

Riskigeenien löytyminen ei kuitenkaan ole juurikaan auttanut diabeteksen diagnostiikassa.

”Tyypin 2 diabetekseen liittyy noin 100 eri riskigeeniä, jotka eivät suoraan aiheuta sairautta, mutta lisäävät sairastumisen todennäköisyyttä. Samoin tyypin 1 diabeteksessa on useita riskigeenejä, jotka aiheuttavat taudin. Omia geenejään ei silti kannata tutkia sairastumisen varalta, koska sairauden puhkeamiseen vaikuttavat paitsi useat geenit, myös elintavat. Geneettinen riski vain kasvattaa sairastumisen todennäköisyyttä, se ei yksin määrittele sitä, sairastummeko vai emme. Geenidiagnostiikasta on hyötyä vain tietyissä diabetesmuodoissa, joissa yksi geenivirhe aiheuttaa sairauden”, Laakso toteaa.

Pienennä sairastumisriskiä elintavoilla

Markku Laakso painottaa, että tyypin 2 diabetes on riskigeenien vaikutuksen ja elintapojen yhteentörmäys.

”Säätelemme diabetesriskiä itse elintavoillamme. Minkälainen on ruokavaliomme ja liikunnan määrä? Tupakoimmeko tai käytämmekö liikaa alkoholia? Nämä yhdessä muovaavat riskiä.”

Lisäksi ympäristötekijöillä on vaikutusta.

”Esimerkiksi tiedetään, että jos syntymäpaino on matala, diabetesriski kasvaa. Myös ilmansaasteet ja kaupungistuminen vaikuttavat – kaupungissa ruokavalio ja vanhat hyvät tavat muuttuvat herkästi”, Laakso huomauttaa.

Kukaan ei siis sairastu 2. tyypin diabetekseen ilman geneettistä alttiutta, mutta ihminen voi vaikuttaa sairastumisen todennäköisyyteen.

”Liikkumalla ja syömällä terveellisesti voi ehkäistä 2. tyypin diabetekseen sairastumista kokonaan tai ainakin siirtää sitä vuosilla eteenpäin.”

Kategoriat:
Avainsanat: