Kakkostyypin diabetesta sairastava – pidä huolta muististasi!

Tutkimukset osoittavat, että tyypin 2 diabetesta sairastavilla on kohonnut riski erilaisille muistihäiriöille. Diabeteksen hyvä hoitotasapaino on avainasemassa muistisairauksien ja kognitiivisten ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Osalle tyypin 2 diabeetikoista voi kehittyä ajan kuluessa muistihäiriöitä tai muita arjen toimintakykyä heikentäviä kognitiivisia oireita. Esimerkiksi muistisairauden tai Alzheimerin taudin riski voi olla tyypin 2 diabeetikolla noin 1,5-kertainen verrattuna terveisiin saman ikäisiin.*

Diabeteksen mahdollisista vaikutuksista keskushermostoon ja tiedonkäsittelyyn on tiedetty pitkään, mutta viime vuosina siitä on saatu paljon uutta tutkimustietoa. Aihe on nyt pinnalla myös Suomessa.

Tutkimusprojekti selvittää diabeteksen kognitiivisia vaikutuksia

Neuropsykologi Mervi Jehkonen ja neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Teppo Sola ovat mukana Tampereen yliopiston monivuotisessa tutkimusprojektissa, joka selvittää juuri kakkostyypin diabeetikoiden kognitiivista suoriutumista. Tutkimusaineistoa on alkanut jo kertyä.

- Yritämme selvittää työikäisten kakkostyypin diabeetikkojen mahdollisia muistin ja tiedonkäsittelyn muutoksia sekä sitä, miten diabeteksen hoitotasapaino ja muut tekijät vaikuttavat riskien syntymiseen, Mervi Jehkonen kertoo.

Tutkimusprojektiin osallistuu noin 120 tyypin 2 diabetesta sairastavaa ja verrokkia. Heille tehdään laajoja neuropsykologisia ja muita tutkimuksia.

- Tiedonkäsittelyyn liittyvien asioiden lisäksi pyrimme esimerkiksi selvittämään, voiko työikäisillä kakkostyypin diabeetikoilla olla terveisiin verrattuna enemmän mielialaongelmia tai uupumusta. Aikaisemmat tutkimukset viittaavat siihen, väitöskirjaa aiheesta kirjoittava Teppo Sola toteaa.

Kohonnut verensokeri lisää muistiongelmien riskiä

Mutta mistä sitten mahdolliset muistiongelmat diabetesta sairastavilla johtuvat, mitä on kognitiivisten ongelmien kehittymisen taustalla?

- Kroonisesti koholla olevalla verensokerilla voi olla haitallisia vaikutuksia aivoihin ja aivoverisuonten kuntoon. Toisaalta myös diabeetikoille tyypilliset äkilliset verensokerin vaihtelut ainakin jossain määrin vaikuttavat muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmiin etenkin vanhemmissa ikäryhmissä, Teppo Sola kertoo.

Jehkonen ja Sola korostavatkin juuri pitkäaikaisen huonon hoitotasapainon vaikutusta muistihäiriön riskin kehittymiselle. Riskitekijöistä merkittävimpiä on luonnollisesti myös diabetesta sairastavan iäkkyys.

- Myös uupumus sekä mielialaan, esimerkiksi ahdistukseen, liittyvät tekijät voivat osaltaan olla tiedonkäsittelyyn liittyvien ongelmien taustatekijöitä. Yleisesti riskiä voivat lisätä myös matala fyysinen aktiivisuus, korkea verenpaine ja kolesteroli sekä ylipaino, Teppo Sola listaa.

Huomiota muistiongelmien ennaltaehkäisyyn

Muistisairauksia voi ja kannattaa pyrkiä ehkäisemään ennalta. Erityisen tärkeää on huolehtia hyvästä hoitotasapainosta. Diabetesta sairastavalle heikentynyt muisti voi johtaa unohteluihin myös lääkkeenotossa. Syntyy negatiivinen kehä.

- Diabeteksen hoitaminen on varsin itsenäistä. Verensokerin mittaukset ja lääkitykset tulisi aina tehdä säännöllisesti ja lääkärin ohjeiden mukaisesti, Teppo Sola painottaa.

Jehkonen ja Sola muistuttavat myös terveellisten elämäntapojen merkitystä muistisairauksien ehkäisylle. Pitää huolehtia terveellisestä ravinnosta sekä riittävästä unesta ja liikunnasta. Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ovat myös myrkkyä muistille. Aktiivinen elämä ja sosiaaliset kontaktit pitävät puolestaan mielen ja aivot virkeinä.

Selvitä mahdolliset ongelmat ajoissa

Kun muistisairaus etenee, se vaikuttaa ennen pitkää vääjäämättä arjessa ja töissä selviytymiseen.

- Jokaiselle sattuu ajoittain nimien unohtelua, mutta selkeistä muistivaikeuksista voi alkaa puhua, kun esimerkiksi töissä sovitut palaverit, tapaamiset ja tehtävät alkavat toistuvasti unohtua. Tällöin on syytä huolestua, Mervi Jehkonen huomauttaa.

Mutta mitä sitten tulisi tehdä, jos itse tai läheiset epäilevät alkavaa muistisairautta?

- Jos on huolissaan omasta muististaan ja kokee, että tiedonkäsittelyn ongelmat heikentävät työssä ja arjessa selviytymistä, asia kannattaa ottaa oman hoitavan lääkärin tai vaikka työterveyslääkärin vastaanotolla puheeksi. Lääkäri lähettää sitten tarvittaessa tarkempiin ja laajempiin neuropsykologisiin tutkimuksiin, Teppo Sola kertoo.

Aina kokemus tiedonkäsittelyn ongelmista ei kuitenkaan tarkoita alkavaa muistisairautta, vaan taustalla voi olla esimerkiksi voimakasta stressiä. Muutokset muistissa on kuitenkin tärkeä selvittää varhaisessa vaiheessa.

*Cheng G, ym. Diabetes as a risk factor for dementia and mild cognitive impairment: a meta-analysis of longitudinal studies. Intern Med J. 2012 May; 42(5): 484–91.

Kategoriat:
Avainsanat: