Kuulunko koronavirustaudin riskiryhmään?

Jotkut henkilöt kuuluvat ikänsä tai perussairautensa vuoksi vakavan koronavirusinfektion riskiryhmiin. THL päivittää tietoa riskiryhmistä sitä mukaa, kun sitä kertyy. Riskiryhmiin kuuluvien tulee muistaa koronalta suojautuminen arjessaan ja hakeutua hoitoon välittömästi, kun oireet sitä vaativat.

Nykytiedon mukaan yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.

Vakavan koronavirusinfektion vaaraa lisäävät myös keuhkojen ja sydämen toimintaa ja elimistön vastustuskykyä merkittävästi heikentävät sairaudet.

Näitä perussairauksia ovat esimerkiksi:

  • Vaikea-asteinen sydänsairaus
  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • Vastustuskykyä heikentävä tauti, kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti
  • Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)

Koronavirusinfektion riskiä terveydelle saattavat lisätä myös sairaalloinen ylipaino (BMI eli painoindeksi yli 40) sekä päivittäinen tupakointi.

Voit keskustella oman lääkärisi kanssa siitä, kuulutko riskiryhmään tai onko lääkitystäsi syytä muuttaa. Ethän muuta tai lopeta lääkitystäsi keskustelematta ensin lääkärin kanssa. Myös huonossa hoitotasapainossa oleva perussairaus voi altistaa vakavalle koronavirusinfektiolle.

Miten suojautua koronavirukselta?

Erityisesti iäkkäitä, yli 70-vuotiaita henkilöitä, suositellaan pysymään karanteeninomaisissa olosuhteissa ja välttämään lähikontakteja. Useat kaupat tarjoavat asiointiaikoja riskiryhmiin kuuluville, tai voit pyytää läheistä asioimaan puolestasi kaupassa ja apteekissa.

Tärkeää on muistaa hyvä käsihygienia. Käsiä tulisi pestä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan aina:

  • ulkoa tullessa
  • ennen ruokailua ja ruoanlaittoa
  • vaipanvaihdon tai vessakäynnin jälkeen
  • kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut tai
  • kun olet koskenut samoja pintoja kuin sairastunut henkilö.

Älä koskettele silmiäsi, nenääsi tai suutasi, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Jos vettä ei ole saatavilla, voit käyttää myös alkoholipitoista käsihuuhdetta.

Muista ennen kaikkea turvaväli muihin ihmisiin, sillä virus tarttuu pisara- ja kosketustartuntana. Oireetonkin henkilö saattaa tartuttaa virusta. Pysyttele kotona, mikäli tunnet olosi vähänkään sairaaksi.

Milloin kannattaa hakeutua hoitoon, jos epäilee koronavirusta?

COVID-19-viruksen aiheuttaman infektion tavallisia oireita ovat kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi ja ripuli. Myös maku- ja hajuaistin häiriöitä on raportoitu.

Oireiden perusteella ei voi vielä päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja juuri koronavirus.

Jos sinulla on jokin perussairaus ja kuulut riskiryhmään, ole muita herkemmin yhteydessä terveyskeskukseen tai oman alueesi päivystykseen.

Jos kuulut riskiryhmään, ota nopeasti yhteyttä terveydenhuoltoon, jos sinulle

  • nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli) ja
  • tautiin liittyy kurkkukipua ja/tai yskää.

Jos oireet ovat lieviä tai et kuulu riskiryhmään, voit sairastaa rauhassa kotona.

Soita terveyskeskukseen tai päivystykseen, jos

  • oireet pahenevat
  • sinulle tulee hengenahdistusta tai
  • yleistilasi heikkenee.

Lähde: THL, www.thl.fi. Viitattu 15.4.2020.

Kategoriat:
Avainsanat: