Hyväksi sydämelle, hyväksi aivoille

Hoitamalla sydäntäsi voit myös ennaltaehkäistä muistisairautta. Professori Timo Strandbergin mukaan yleisin muistisairaus on niin sanottu valtimoperäisen muistisairauden ja Alzheimerin taudin sekamuoto. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia ennaltaehkäisyyn, joka kannattaa aloittaa viimeistään keski-iässä.

Muistisairaus kehittyy pitkään

Alzheimerin tautia on pidetty synonyymina muistisairauksille, vaikka nykyisin Strandbergin mukaan tulisi puhua mieluummin etenevistä muistisairauksista. Diagnoosia tehdessä voi tulla kyseeseen myös lievä kognitiivinen häiriö (MCI), ellei olla vielä varmoja, onko kyseessä enää normaali ikääntyminen. Osalla tämän diagnoosin saaneista todetaan myöhemmin varsinainen muistisairaus.

”Tällä hetkellä tiedetään, että muistisairauden kehittyminen vie jopa vuosikymmeniä. Tämä antaa meille paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäisyyn”, korosti Strandberg.

Muistisairauksien esiintyvyys väestössä lisääntyy iän myötä. Tämä on myös iso kansanterveydellinen haaste. Yhä useammat saavuttavat iän, jossa muistisairauksia alkaa ilmaantua, ja tutkimuksiin myös hakeudutaan entistä herkemmin.

Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä eduksi on muun muassa kolesterolista ja verenpaineesta huolehtiminen. Näihin tulisi puuttua ajoissa, mieluiten jo keski-iässä.

Muistisairauksien ehkäisyn mahdollisuudet

Vain neljännes muistisairauksista on puhdasta Alzheimerin tautia, jossa aivoihin kehittyy amyloidiplakkeja, ja noin 50–60 % verisuoniperäistä tai niin sanottua sekamuotoa, jossa on molempien tautimuotojen piirteitä. Valtimoterveydestä huolehtiminen on siis tehokasta ennaltaehkäisyä yli puolessa tapauksista.

Muistisairauden kehittymiseen voivat vaikuttaa niin alkoholi, ruokavalio, verenpaine, diabetes, ylipaino, dyslipidemiat, verisuonitapahtumat, tupakointi kuin muutkin elintavat. Lähes kaikki näistä ovat tekijöitä, jotka haittaavat valtimoiden toimintaa.

”Meillä on jo riittävää näyttöä siitä, että kohonnutta verenpainetta hoitamalla voidaan ehkäistä muistisairauksia”, korosti Strandberg.

Ongelmana lienee ehkä se, että riittävän pitkiä interventiotutkimuksia ei välttämättä päästä toteuttamaan. Voi olla, että elintapahoito tulisi aloittaa jo 40–50-vuotiaana tai jopa aikaisemminkin, jos päätetapahtumana on muistisairausdiagnoosin ehkäisy.

”Mikä on hyväksi sydämelle, on myös hyväksi aivoille”, totesi Strandberg kuulijoilleen Espoon Sydänmessuilla 13.4.2019.

Kategoriat:
Avainsanat: