Suomalaisten kokonaiskolesterolin keskiarvo on korkea, noin 5,3 mmol/l, eli suurempi kuin suositeltava kokonaiskolesterolin tavoitearvo alle 5 mmol/l.
Kokonaiskolesteroliin lasketaan kaikki veressä kulkeva kolesteroli, niin HDL-kolesteroli kuin LDL-kolesterolikin. Veren rasva-arvojen mittauksessa määritetään myös kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde sekä triglyseridimäärä. Suurentunut veren triglyseridiarvo voi lisätä valtimotautiin sairastumisen riskiä. Valtimotautiriskin kannalta tärkeimmät arvot ovat kuitenkin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesteroli.
Veren kolesteroliarvot määritetään verikokein. Ennen verikoetta tulee olla syömättä vähintään 8, mutta mieluiten 12 tuntia. Diagnoosin varmistamiseksi verikoe tehdään yleensä kahdesti. Kohonnut kolesteroli ei oireile. Siksi kohonnut kolesteroli tulee usein yllätyksenä. Jos lähisukulaisellasi on kohonnut kolesteroli, kolesterolia voi olla hyvä seurata.
Kolesterolin tavoitearvot ovat erilaiset eri riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä. Riski voi olla kohonnut aiemmin diagnosoidun tai sairastetun sydän- tai verisuonitaudin perusteella.
Terveillä henkilöillä voidaan käyttää riskin arvioinnin tukena FINRISKI-laskuria. Kun tiedät kolesterolisi ja verenpaineesi, voit laskea sen avulla, onko sinulla kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Testituloksesta on hyvä keskustella lääkärin kanssa.
Kolesterolin tavoitearvot määräytyvät seuraavasti eri riskiryhmiin kuuluvilla. Lääkehoitoa käytettäessä hoitotavoitteena on LDL-kolesterolin lasku. Tavoitearvo määräytyy riskiarvion perusteella.
Riskiluokka ja kolesterolin tavoitearvo,
riskiarvion kriteerinä on vähintään yksi luetelluista riskitekijöistä:
Hyvin korkea riski
Korkea riski
Pieni tai kohtalainen riski
*Ellei saavutettavissa, vähintään 50 %:n alenema lähtötasosta
