Liikunta

Liikuntaa on hyvä harrastaa sekä ennaltaehkäisevästi että sairastumisen jälkeen. Sairastumisen jälkeen voi tosin olla tarpeen muuttaa liikuntatottumuksiaan, sillä sairaus vaikuttaa monimuotoisesti suorituskykyyn.

Liikunnan tiedetään olevan hyväksi aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyssä. Säännöllinen liikunta vähentää aivoverenkiertohäiriön riskiä. Etenkin kävely on hyväksi aivoterveydelle, mutta mikä tahansa liikunta tukee terveyttä ja hyvinvointia.

Kohtuukuormitteinen liikunta puoli tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa laskee sairastumisriskin normaalille tasolle henkilöllä, joka ei ole sairastanut aivoverenkiertohäiriötä. Sairastumisen jälkeen on toki syytä aloittaa liikunta vähitellen. Myös muu vapaa-ajan aktiivisuus sekä arki- ja työmatkaliikunta ovat eduksi.

Liikunnan lisääminen vaikuttaa edullisesti myös yleiseen terveydentilaan ja mahdollisiin taustasairauksiin. Se ennaltaehkäisee valtimosairauksia ja ylipainon kertymistä sekä vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen ja veren rasva- ja sokeriarvoihin. Liikunta ylläpitää normaalia vuorokausirytmiä, parantaa unenlaatua ja vähentää stressiä.

Sairastumisen jälkeen

Liikunta kannattaa aloittaa mahdollisimman pian lääkärin tai fysioterapeutin ohjeiden mukaan sekä omaa vointiaan kuunnellen. Lääkäri määrittelee tarkemmat rajat sille, miten ja kuinka paljon voi liikkua.

Omalla aktiivisuudella on suuri merkitys, sillä pelkkä ohjattu fysioterapia ei riitä palauttamaan kuntoa sairastumista edeltävälle tasolle.

Sairastumisen jälkeen voi alkuun tuntua vaikealta lähteä liikkeelle, kun oma jaksaminen ja kyvyt eivät välttämättä ole sairautta edeltävällä tasolla. Tiettyjä lajeja ei voi aivoverenkiertohäiriön sairastamisen jälkeen ainakaan välittömästi harrastaa esimerkiksi jäännösoireiden vuoksi. Lihasheikkous, tuntopuutokset, tasapainovaikeudet ja lihasjänteyden kasvu saattavat tehdä liikkumisesta hankalaa. Joskus liikunnan yhteydessä esiintyy myös voimakasta väsymystä.

Kannattaa valita sellainen liikuntamuoto, joka tuottaa hyvää oloa ja mieltä. Rakkaan liikuntaharrastuksen pariin palaamista voi pitää hyvänä tavoitteena, vaikka se ei heti onnistuisikaan. Hyviä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti ja kuntopiirit. Lajeja, joihin liittyy iskuja ja painetta tulisi välttää. Kannattaa harjoittaa monipuolisesti kestävyyttä, lihaskuntoa, tasapainoa ja joustavuutta. Liikunnan kuormitusta tulisi lisätä vähitellen turvallisissa rajoissa.

Liikuntaseuraa saattaa löytää vaikkapa Aivoliiton, SPR:n tai oman kunnan kautta. Kannattaa muistaa myös riittävä lepo ja nesteytys.

Kategoriat: