Aivoverenkiertohäiriöiden oireet

Aivoinfarktin tavallisimpia oireita ovat äkillinen toispuolinen halvaus, roikkuva suupieli, puhehäiriö tai näköhäiriö. Opettele tunnistamaan oireet ja soita välittömästi hätänumeroon, jos huomaat oireita itselläsi tai läheiselläsi.

Oireet alkavat hyvin nopeasti ja pahenevat jopa minuuteissa. Sairastunut ei välttämättä huomaa oireita itse, sillä niihin ei useinkaan liity kipua ja aivovauriosta johtuen potilaan kyky tunnistaa oireita voi olla heikentynyt. Oireiden ilmetessä ei kannata mennä nukkumaan, vaikka tuntisi olonsa väsyneeksi. Aivoverenkiertohäiriön sattuessa on aina kiire hoitoon.

Aivoverenkiertohäiriön oireet on hyvä oppia tunnistamaan. Näin voit tarvittaessa hälyttää apua joko itsellesi tai läheisellesi.

Ripeä hoitoon hakeutuminen on aina välttämätöntä, sillä hoito on aloitettava ensimmäisten tuntien kuluessa oireiden alkamisesta. Apua tulee soittaa, vaikka oireet menisivätkin ohikin, jotta voidaan tehdä diagnoosi ja aloittaa oikea hoito esimerkiksi pysyvän aivovaurion estämiseksi.

Hätäkeskuspäivystäjät on koulutettu erottamaan aivoverenkiertohäiriöön sairastunut muista oireista, mutta kannattaa aina mainita, että oireet alkoivat äkillisesti, yllättäen tai odottamatta.

Ripeä hoito ehkäisee myös pysyvien haittojen syntyä. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä paremmat tulokset sillä on.  Mitä pidempään aivokudos on ilman verenkiertoa, sitä vakavampia vaurioita aivoissa syntyy. 

Tyypillisiä oireita ovat 

  • Halvausoireet: yleensä toispuoleinen raajan heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus

  • Suupielen roikkuminen

  • Puhehäiriö: vaikeus löytää sanoja tai puheen puuroutuminen

  • Näköhäiriöt: kaksoiskuvat, näön hämärtyminen tai näkökentän puutokset

  • Tasapainohäiriö ja kävelyvaikeudet

  • Huimaus, pahoinvointi

  • Oireet tyypillisesti kivuttomia

  • Kova päänsärky aivoverenvuodon yhteydessä

Miten tunnistan oireet?

Mikäli epäilet läheiselläsi aivoverenkiertohäiriötä, voit pyytää häntä tekemään muutamia yksinkertaisia asioita oireiden selvittämiseksi.

  1. Pyydä henkilöä nostamaan molemmat kätensä yhtä aikaa.
    Henkilö ei ehkä kykene nostamaan esineitä tai käsiään yhtä korkealle. Heikkoutta saattaa esiintyä vain toisessa raajassa.
  2. Pyydä henkilöä toistamaan yksinkertainen lause.
    Puhe voi olla sammaltavaa tai sanoja on vaikea löytää. Henkilö ei välttämättä pysty vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin, kuten nimeä tai syntymäpäivää kysyttäessä.
  3. Pyydä häntä hymyilemään tai irvistämään.
    Kasvojen toinen puoli saattaa roikkua tai hymy on heikompi toisella puolella.

 

Kategoriat: