Seuranta ja komplikaatioiden ehkäisy

Akuuttivaiheen jälkeen tärkeintä on komplikaatioiden ehkäisy ja hoito. Potilas on vuodelevossa valvontayksikössä, jossa seurataan tärkeimpiä elintoimintoja.

Akuuttihoidon jälkeen potilas jää seurantaan sairaalan moniammatilliseen AVH-yksikköön. Ensimmäinen vuorokausi aivoverenkiertohäiriön jälkeen vietetään useimmiten vuodelevossa ravinnotta. Tarkoituksena on tilan vakauttaminen ja lisäongelmien ehkäisy.

Elintoimintoja tarkkaillaan jatkuvasti. Esimerkiksi ruumiinlämpöä, verensokeria ja verenpainetta seurataan sekä huolehditaan suola- ja nestetasapainosta. Tarkkailulla ja seurannalla voidaan välttää komplikaatioiden eli mahdollisten uusien oireiden syntymistä, oireiden pahenemista ja muita vakavia seurauksia.

Vuodelevossa esimerkiksi keuhkokuumeen, laskimotukoksen tai keuhkoveritulpan riski kasvaa. Samaten sydäninfarkti tai rytmihäiriö saattavat pahentaa tilannetta aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Siksi ne tulee havaita ja hoitaa nopeasti.

Seurannan tarkoituksena on ehkäistä mahdollisia komplikaatioita tai potilaan tilan heikkenemistä.

Vuodelevon aikana hoitajat huolehtivat hygieniasta ja asentohoidosta eli asennon vaihdoista. Asentoa tuetaan tyynyillä ja vuoteen pääty pidetään koholla. Voinnin kohentuessa potilas saa lääkärin luvalla nousta vähitellen istumaan ja myöhemmin pyörätuoliin ja jalkeille. Kuntoutus etenee asteittain, ja potilasta ohjataan päivittäisissä toimissa kuten ruokailussa ja hygienian hoidossa.

Ensimmäisen vuorokauden ajan ei käytetä suun kautta otettavia lääkkeitä vaan tarvittavat lääkkeet annetaan suonensisäisesti. Tarpeen mukaan lääkitään kipua, pahoinvointia, verenpainetta, sydämen rytmihäiriöitä sekä korkeaa verensokeria.

Aivoverenkiertohäiriön riskiä lisäävät perussairaudet, kuten verenpaine, diabetes ja kolesteroli, kartoitetaan ja aloitetaan tarvittaessa niiden hoito. Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia muun muassa aivoverenkiertohäiriön syntysyyn selvittämiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi pään magneettitutkimus, kardiologin suorittama sydämen ultraäänitutkimus ja jatkuva sydänfilmin seuranta (telemetria).

Mahdollisia ehkäistävissä olevia komplikaatioita

  • Keuhkokuume
  • Kohonnut verenpaine
  • Hyperglykemia eli kohonnut verensokeri
  • Kuume
  • Aivoödeema eli turvotus ja kohonnut kallonsisäinen paine
  • Neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöt
  • Ravitsemushäiriöt
  • Liikkumattomuuden aiheuttamat haitat
  • Rytmihäiriöt ja sydäninfarkti
  • Keuhkoveritulppa ja syvä laskimotukos
  • Sekavuus

Neurologiset oireet

Neurologisia oireita tarkkaillaan tarvittaessa yölläkin. Esimerkiksi tajunnan tason vaihtelu, raajojen halvausoireet tai puheentuoton ja ymmärtämisen häiriöt, näköhäiriöt, kasvojen halvausoireet tai nielemisen ongelmat voivat olla merkkejä neurologisista ongelmista. Oireissa voi olla vaihtelua tai jopa pahenemista ensimmäisten päivien aikana.

Elintoiminnot

Tärkeimpiä elintoimintoja kuten sydämen sykettä, hengitystä, veren happipitoisuutta, verenpainetta ja lämpöä seurataan. Epäedulliset muutokset näissä arvoissa voivat pahentaa aiheutuneita vaurioita.

Esimerkiksi kuumetta tai tulehdusta hoidetaan lääkkein. Myös kohonnut verensokeri saattaa hidastaa toipumista ja pahentaa syntyneitä vaurioita. Sokeritasapaino voi olla häiriintynyt alkuvaiheessa myös potilailla, jotka eivät sairasta diabetesta.

Nieleminen ja ravitsemus

Vuodeosastolla huolehditaan nestetasapainosta ja ravitsemuksesta, koska elimistön kuivuminen voi pahentaa sairautta. Aluksi potilas saa nesteitä suonensisäisenä tiputuksena, ja nielemistä kokeillaan hoitajan kanssa ennen suun kautta nautittavaan ravintoon siirtymistä. Jos nielemisessä on ongelmia, hengitysteihin joutuva ravinto tai neste saattaa aiheuttaa keuhkokuumeen.

Tämän komplikaation estämiseksi ja hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi potilaalle laitetaan tarvittaessa tilapäisesti nenämahaletku ja aloitetaan sitä kautta letkuravitsemus.

Kategoriat: