Itämeri puhdistuu yhteistyöllä

John Nurmisen Säätiö etsii meren pelastamiseksi mahdollisimman vaikuttavia keinoja, joita se toteuttaa yhteistyökumppaneidensa tuella.

Itämeren tila oli vuosituhannen vaihteessa hälyttävä. Kuumina kesinä matala meri muuttui leväpuuroksi, ja esimerkiksi silakkaa ei uskallettu syödä.

”Suurin ongelma Itämeressä oli tuolloin ja on edelleen rehevöityminen. 2000-luvun alussa saimme vakuuttavaa tutkimustietoa siitä, miten merkittävästi tilannetta parantaisi, jos fosforikuormitusta leikattaisiin. Päätimme ryhtyä tehokkaisiin toimiin kuormitusta vastaan”, kertoo asiamies Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen Säätiöstä.

Ylivoimaisesti suurin kuormittaja oli Pietari, jonka kaupungin hallinnon ja jätevesilaitoksen vakuuttaminen asian tärkeydestä vei säätiöltä kaksi vuotta. ”Lopulta saatiin asennettua laitteet fosforipoiston tehostamiseksi ja Itämereen valuva fosforin määrä väheni kertaheitolla 30 prosenttia. Tämän jälkeen olemme käyneet Itämeren alueella läpi 12 muuta jätevesilaitosprojektia”, Arrakoski-Engardt kertoo.

Sidotaan fosfori kipsiin

 Kun jätevesilaitosten ja teollisuuden päästöt on pääosin saatu kuriin, suurin kuorma Itämereen tulee nyt maataloudesta. Fosforivalumiin on löydetty tehokas apukeino kipsistä. ”Kipsi sitoo maaperään fosforia ja jättää ravinteet maaperään kasvien hyödynnettäviksi. Toimi on kustannustehokas ja sen vaikutus vesistöön on välitön.” Arrakoski-Engardt korostaa, että järvialueilla kipsiä ei voida käyttää sen sisältämän sulfaatin takia. ”Meressä sulfaattia on luontaisesti, joten vaikkapa Saaristomeren ranta-alueiden pelloilla kipsin käyttö on turvallista.”

 

Koko Itämeren valuma-alueella säätiö toimii EU-osarahoitteisessa BEST-hankkeessa. Siinä parannetaan teollisten jätevesien käsittelyä ja haetaan parhaita käytäntöjä haitallisten aineiden – kuten lääkeaineiden päästöjen – torjumiseksi. ”Ryhdymme vain hankkeisiin, joiden tueksi on vakuuttavaa tutkimustietoa, jotka ovat kustannustehokkaita ja joista saa nopeasti tulosta”, Arrakoski-Engardt toteaa.

 

Meren tila koskettaa kaikkia

 Ravinnekuorman vähentäminen alkoi yhdennellätoista hetkellä. Kun ilmasto lämpenee, se tuntuu myös merissä. ”Meret lämpenevät, happamuus lisääntyy ja happikato kasvaa”, listaa Arrakoski-Engardt.

Arrakoski-Engardt kuvailee, että Itämeri on hyvin moniongelmainen potilas.

”Erilaiset pelastushankkeet tulevat kuin ambulanssi paikalle, mutta elintoimintojen vahvistamisen jälkeen potilaan yleiskuntokin on saatava paranemaan. Myös kuluttajien valinnoilla on merkitystä. On esimerkiksi hyvin tärkeää, että kotitalouksissa emme laske viemäriin haitallisia aineita tai esimerkiksi käyttämättä jääneitä lääkkeitä.”

Orion yksi pääyhteistyökumppaneista

 Orion ja John Nurmisen Säätiö allekirjoittivat kesäkuussa sopimuksen säätiön pääyhteistyökumppanuudesta vuosille 2018–2019. Itämeren suojelu on yksi Orionin yritysvastuun pääteemoista.

Osallistuminen Puhdas Itämeri -hankkeisiin sopii erinomaisesti linjaan Orionin oman toiminnan kanssa. ”Olemme halunneet tehdä ympäristön suojelun hyväksi enemmän kuin lain vaatimat toimet, ja nostaneet oman toimintamme rimaa korkeammalle. Viime vuonna saimme yhtiössä onnistuneesti päätökseen hankkeen jätevesien käsittelyn parantamiseksi”, Paronen kertoo.

Orionilla on vesihuollon kehittämisestä omaa asiantuntemusta ja kokemusta. John Nurmisen Säätiön asiantuntijaverkostot tuovat mahdollisuuden myös jakaa ja vahvistaa tietämystä verkoston toimijoiden kesken. ”Itämeren tila ja hyvinkin monimutkaiset haasteet ja niiden taklaaminen vaativat yhteistyötä eri toimijoiden kesken”, Paronen toteaa.

 

Työtä riittää vielä pitkään

 

John Nurmisen Säätiö on reilussa 10 vuodessa saanut valmiiksi lähes 20 hanketta, joilla on vähennetty esimerkiksi Helsingin kaupungin vuotuisten jätevesipäästöjen fosforia Itämerestä. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ja näkyvin ongelma, mikä näkyy esimerkiksi sinileväkukintoina ja rantojen limoittumisena.

 

Hankkeisiin tarvitaan yhteistyökumppaneita ja tukea, sillä työtä riittää vielä pitkään. Keräämänsä varat säätiö käyttää konkreettisiin toimiin. ”Hankkeissamme asennetaan jätevedenpuhdistusta tehostavia laitteita, hoitokalastetaan rysillä kohdennetusti särkikalaa ja koulutetaan ihmisiä”, kertoo säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt esimerkkeinä säätiön toimista.

 

Teksti: Johanna Paasikangas-Tella
Kuva: John Nurminen Säätiö