Auttaako paasto painonhallinnassa?

Pätkäpaastoista on tullut suosittuja erityisesti painonhallinnassa, mutta onko niistä oikeasti hyötyä?

Pätkäpaasto tarkoittaa lyhyttä ajanjaksoa, pääosin 16–48 tuntia, jonka aikana ollaan syömättä tai hyvin niukalla ruokavaliolla, mutta muuten syödään normaalisti.

Pätkäpaastoja ovat esimerkiksi vuoropaasto, jonka aikana ollaan yksi päivä syömättä ja syödään normaalisti jälleen seuraavana päivänä. Viime aikoina erityisen suosittu pätkäpaasto on ollut 5:2, jossa viitenä päivänä viikossa syödään normaalisti ja kahtena päivänä vain 500-600 kilokaloria. Kolmas pätkäpaaston muoto on pidennetty yöpaasto, jossa ollaan syömättä 16 tuntia.

Pätkäpaasto painonhallinnassa

Pätkäpaaston vaikutuksesta painonhallintaan on olemassa hyvin vähän hyvälaatuista tutkimusnäyttöä. Laillistetun ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan alustavat tutkimukset osoittavat, että niistä saattaa olla saman verran hyötyä kuin muista perinteisemmistä painonhallintamenetelmistä.

Sen sijaan perinteistä mehu- tai vesipaastoa ei voi suositella painonhallintamenetelmänä. Sen aikana paastoaja menettää liikaa lihaskudosta, vaikka laihduttajan olisi syytä menettää rasvaa.

Hyödyt ja haitat

Paaston hyötynä voi olla sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan parantuminen, sillä paaston aikana aineenvaihdunta saa levätä. Myös energiamäärä vähenee, jos paastopäivien kalorinmenetystä ei korvata mässäilyllä seuraavana päivänä.

Paasto voi auttaa kalorivajeen toteutumisessa, jos kaloreiden vähentäminen ei muilla menetelmillä onnistu esimerkiksi napostelun takia. Se auttaa myös sietämään ja hallitsemaan nälkää.

Paaston haittoina voi kuitenkin olla syömishäiriöiden ja ahmimisjaksojen pahentuminen. Pätkäpaastot eivät myöskään opeta uusia ruokailutottumuksia, joita voisi noudattaa koko loppuelämän ajan. Käytännössä pätkäpaasto on vain muutaman viikon projekti, eikä juuri kenellekään pysyvä elämäntapa. Paaston mittavat hyödyt ilmenevät kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä.

Laatikainen ei suosittele paastoa syömishäiriöisille, insuliinihoitoista diabetesta sairastaville, raskaana oleville tai alle 18-vuotiaille. Myös vanhuksille paasto sopii huonosti, sillä heillä on usein ravintoaineiden puutoksia etenkin proteiinin kohdalla.

Myös sydän- ja verisuonisairauksia, munuaissairauksia tai syöpää sairastavien kannattaa harkita kahteen kertaan, onko paasto terveellinen.

Juttua varten on haastateltu laillistettua ravitsemusterapeuttia Reijo Laatikaista.