Kädet multaan jo lapsena

Ruokia ei pidä välttää varmuuden vuoksi. Kansallinen allergiaohjelma kannustaa luopumaan turhista välttödieeteistä ja altistamaan lapsia pienestä pitäen normaaleille bakteereille, eläimille ja luonnolle.

Hengitysliitto, Iholiitto ja Allergia- ja astmaliitto aloittivat viisi vuotta sitten Kansallisen allergiaohjelman sisällön jalkauttamisen väestölle ja terveydenhuollolle.

Esitteiden ja oppaiden lisäksi tietoa allergiasuosituksista löytyy osoitteesta allergiaterveys.fi. Sivustolta löytyy perustiedon lisäksi satoja kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia sekä vertaistukitarinoita. Kävijöitä on ollut jo noin 80 000, joten tietoa selvästi kaivataan.

Allergiasaneeraus haasteena

”Suurimpana haasteena on ollut kyseenalaistaa vältä, rajoita, kiellä -asenteet, joita allergisille on toistettu vuosikausia. Tämä allergiasaneeraus ei paranna allergioita, päinvastoin”, väestöviestintähankkeen projektipäällikkö, biologi Kimmo Saarinen kertoo.

Nykyisin eletään kaukana luonnosta ja pelätään turhaan käsien laittamista multaan.

”Allergioihin liittyy erilaisia myyttejä ja pelkoja joista pyrimme tässä pääsemään eroon”, Saarinen kuvailee.

Allergiaepäilyn takia ei kannata kärsiä turhaan erilaisista rajoituksesta. Oireen voi lääkitä tarpeen mukaan ja vain vakavissa oireissa välttää kokonaan allergisoivia aineita.

”Hallitseeko allergia elämääsi vai hallitsetko sinä allergiaasi?” Saarinen kehottaa pohtimaan.

Lapset luontoon

”Kansallisen allergiaohjelman väestöviestinnän tuloksissa on jo havaittu muutoksia. Esimerkiksi elävän luonnon ja vihreän ympäristön koettiin nyt tukevan allergisen terveyttä, kun se aiemmin nähtiin enemmän uhkana”, Kimmo Saarinen toteaa.

”Olemme tehneet paljon työtä päiväkotien kanssa, jotta lapset saataisiin lähemmäs luontoa”, hankkeen viestinnän asiantuntija Tuula Ketola kertoo.

Myös koululaisten välttödieetteihin puututaan. Ne ovat usein turhia ja lapset syövätkin tavallista ruokaa. Jatkossa dieettitodistuksen pitäisi tulla lääkärin kautta. Tämä palvelee Saarisen mukaan myös lasten tervettä suhdetta ruokaan.

Testit epäluotettavia

Suurimmat ongelmat tuntuvat Saarisen ja Ketolan mukaan yhä olevan pienimpien lasten ruoka-allergioiden kanssa. Kyseessä ei aina ole allergia, vaan jokin muu suolioire. Vanhemmat tekevät nykyisin myös itse allergiatestejä. Kun IgG-testi näyttää tietyn ruoka-aineen allergisoivan, voi kyse olla väärästä diagnoosista.

”Nämä testit eivät ole luotettavia ruoka-allergiatesteiksi ja niitä tulkitaan helposti väärin. Voi olla vaarallista, kun tällaisen testin perusteella eliminoidaan paljon ruokia kerrallaan pieneltä lapselta”, Saarinen varoittaa.

Suomessa on noin 1,8 miljoonaa allergista ihmistä. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut tätä kansallista väestöviestintää nyt viiden vuoden ajan.

Asiantuntijoina haastateltiin viestinnän asiantuntija Tuula Ketolaa ja väestöviestintähankkeen projektipäällikköä, biologi Kimmo Saarista Kansallisesta allergiaohjelmasta.

 

Teksti: Riitta Rautakoura