Biosimilaarit
Tie kymmenien miljoonien eurojen lääkesäästöihin
Vuodesta 2003 alkaen suomalaisella kuluttajalla on ollut mahdollisuus säästää lääkekuluissaan vaihtamalla reseptilääkkeensä apteekissa halvempaan vastaavaan valmisteeseen. Tilastokeskuksen mukaan reseptilääkkeiden kuluttajahinnat laskivatkin yli 15 prosenttia tammikuusta 2011 joulukuuhun 2020 (Kostiainen, E 2021).
Tällä hetkellä nopeimmin kasvava lääkeryhmä ovat biologiset lääkkeet, joita on tarjolla yleisten sairauksien kuten diabeteksen, reumasairauksien ja syöpien hoitoon. Valtioneuvoston selvityksen (Kinnunen, M 2021) mukaan biologisten lääkkeiden osuus lääkemyynnin arvosta on vuosina 1998–2017 kasvanut viidestä prosentista lähes 25 prosenttiin. Sekä kuluttajan että lääkekorvauksista huolehtivan yhteiskunnan näkökulmasta näillä tehokkailla lääkkeillä on kuitenkin kaksi varjopuolta. Ensinnäkin ne ovat kalliita, ja lisäksi biologiset lääkkeet on rajattu lääkevaihdon ulkopuolelle.
Biologisten lääkkeiden joukkoon mahtuu niin uusia kuin myös vanhempia, patentiltaan rauenneita valmisteita, joihin Suomessa olisi tarjolla selkeästi edullisempi biosimilaari, joka on kopio alkuperäisestä biologisesta lääkkeestä (Kinnunen, M 2021).
Valvovan lääkeviranomaisen Fimean mukaan (Fimea, 2021) biosimilaari on yhtä tehokas, turvallinen ja laadukas kuin sen viitevalmiste. Useassa laajamittaisessa tutkimuksessa on osoitettu, että alkuperäisen biologisen lääkkeen vaihtaminen biosimilaariin ei ole luonut tehoon, turvallisuuteen tai immunogeenisyyteen liittyviä ongelmia. Tästä huolimatta lääkevaihtoa ei sovelleta biologisiin lääkkeisiin Suomessa.
Muut Pohjoismaat näyttävät mallia
Biosimilaarien käyttöönotossa on huomattavia eroja eri Pohjoismaiden välillä. Niiden suosioon vaikuttavat esimerkiksi hoitokäytäntöjen ja korvausjärjestelmien maakohtaiset erot. Yhteistä kaikille maille on kuitenkin tarve vähentää alati kasvavia lääkekustannuksia. Muissa Pohjoismaissa biosimilaarit onkin otettu Suomea laajemmin käyttöön, mikä luo tuntuvia säästöjä yhteiskunnalle ja avaa useammalle potilaalle tien tehokkaiden biologisten hoitojen piiriin.
Esimerkiksi Tanskassa lääkäreitä ohjataan voimakkaasti halvimman biologisen lääkkeen käyttöön.
Humira®, jonka vaikuttava aine on adalimumabi, on myyntiarvoltaan maailman suurin lääke.
Suomessa vuonna 2020 eniten lääkekorvausmenoja aiheuttanut molekyyli oli juuri adalimumabi; sen myydyimmän pakkauksen lääkekorvausperusteinen myynti oli 50,2 miljoonaa euroa (Kela 2021, Pharmarket, 2021). Jos Suomen myynti olisi tullut edullisimman Tanskan biosimilaarin hinnan mukaan, niin kustannukset olisivat olleet ainoastaan 4,5 miljoonaa euroa (Amgros, 2021). Säästöä olisi kertynyt 45,7 miljoonaa euroa pelkästään tämän yhden myyntipakkauksen osalta.
Kun muun muassa reumasairauksien hoitoon käytettävän Humiran kilpailu vapautui Euroopassa lokakuussa 2018, oli Tanskassa valtaosa alkuperälääkkeen määrällisestä myynnistä siirtynyt biosimilaareille jo joulukuussa (DLI, 2021).
Säästöpotentiaali kasvaa lähivuosina
Suomen järjestelmä ei kannusta riittävästi edullisempien biosimilaarien käyttöön.
Lääkärin aloittaessa potilaalle biologisen lääkehoidon, uuden järjestelmän tulisi ohjata lääkäriä valitsemaan lääkevalmiste aina edullisimpien joukosta. Myös jo meneillään olevien hoitojen vaihtamista tulisi kannustaa entistä voimakkaammin. Jotta lääkitysten vaihdoista aiheutuva lääkärin, apteekin ja potilaan lisävaiva ei koituisi kohtuuttomaksi, sopiva lääkityksen vaihtoväli voisi olla yksi vuosi. Järjestelmässä voisi soveltaa 20 euron hintaputkea, jonka sisällä valittavan valmisteen hinnan tulisi olla.
Jos Suomella on muiden Pohjoismaiden tapaan rohkeutta tehdä biosimilaarien käyttöä tukevia poliittisia päätöksiä, yhteiskunta pystyy saavuttamaan merkittäviä säästöjä. Lähivuosina Suomessa vapautuu usean biologisen lääkkeen patenttisuoja, mikä nostaa säästöpotentiaalin vuositasolla yli sataan miljoonaan euroon.
Lähteet
Amgros 2021. https://www.amgros.dk/. Viitattu 29.4.2021.
DLI 2021. Dansk Lägemiddel Information. https://dlimi.com/. Viitattu 29.4.2021.
Fimea 2021. https://www.fimea.fi/laaketurvallisuus_ja_tieto/biosimilaarit. Viitattu 29.4.2021.
Kela 2021. Dispensations reimbursable under the NHI scheme. https://tilastot.kela.fi/ibmcognos/bi/?perspective=classicviewer&pathRef=.public_folders%2FRaportit%2F91%2BEtuudet%2F9105%2BL%25C3%25A4%25C3%25A4kkeet%2FSairausvakuutuksesta%2Bkorvattavat%2Bl%25C3%25A4%25C3%25A4ketoimitukset%2B%25289105RS001%2529&id=i1465. Viitattu 29.4.2021.
Kinnunen, M 2021. Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162939. Viitattu 29.4.2021.
Kostiainen, E 2021. Apteekkariliitto. https://www.apteekkari.fi/uutiset/reseptilaakkeiden-kuluttajahintojen-lasku-jatkui.html?p44=16). Viitattu 26.4.2021.
Pharmarket lääkemyyntitilastot 2021. Lääketietokeskus. Viitattu 29.4.2021.
