Suomestako lääkekehityksen kärkimaa? Lääketeollisuudella on nyt mahdollisuus uudistumiseen

Vientialanakin merkittävällä lääketeollisuudella on Suomessa nyt mahdollisuus kasvuun. Lääkealan innovatiivisuus hyödyttää koko yhteiskuntaa, ja oma tuotanto on tärkeää huoltovarmuudelle, muistutti Orionin Liisa Hurme alan paneelikeskustelussa.

Lääketeollisuus on maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä teollisuudenala ja EU:n suurimpia vientialoja. Suomi on pieni toimija, mutta viime aikojen kasvu on ollut vaikuttavaa: vuonna 2020 lääketeollisuuden investoinnit Suomessa olivat 330 miljoonaa euroa, 39 prosenttia edellisvuotta enemmän.  

”Huomattavin kasvu on tapahtunut tutkimusinvestoinneissa”, Lääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lauslahti totesi UPM Biomedicalsin järjestämässä tilaisuudessa, jossa pohdittiin suomalaisen lääketeollisuuden tulevaisuutta.  

”Kyselymme perusteella lääkealan yritykset arvioivat, että 330 miljoonan päälle tulisi vielä 113 miljoonaa lisäinvestointeja vuosittain seuraavan parin vuoden aikana.” 

Arvioiden toteutuessa lääkeala vastaisi noin neljäsosasta koko siitä potista, jota hallitus odottaa yrityksiltä kasvattaessaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen osuutta bruttokansantuotteesta. 

Tämä kuvaa hyvin alan merkitystä ja mahdollisuuksia Suomelle”, Lauslahti katsoi. 

Data ja digitalisaatio avainasemassa 

Orionin operatiivisista toiminnoista vastaava johtaja Liisa Hurme muistutti, että oma lääketuotanto on Suomelle erittäin tärkeä.  

”Ensin on tietysti huoltovarmuus. Jollei hyvinä aikoina ole lääkevalmistusta ja kaikkia mahdollisia lääkemuotoja, ei niitä ole kriisiaikanakaan. Toisena on innovatiivisuus: jos emme ole mukana viimeaikaisimmassa kehityksessä, ei yhteiskuntakaan saa hyötyjä.”  

Miten Suomi voisi varmistaa, että tuotantoa on jatkossakin ja että lääketeollisuuden mahdollisuuksien hetki varmasti hyödynnetään? 

”Data ja digitalisaatio ovat tärkeimpiä asioita, jotka tuovat uudistusta lääkealalle läpi koko arvoketjun, tutkimuksesta tuotantoon”, totesi johtava asiantuntija Minna Hendolin Sitran Terveysdata 2030 -ohjelmasta.  

Hendolin arvelee eri toimialojen – teknologia-, terveys- ja it-teollisuuden – nivoutuvan yhä vahvemmin yhteen.  

”Suomi on pieni maa, ja meidän täytyy erikoistua. Nyt puhutaan paljon virtuaalisesta lääketutkimuksesta ja esimerkiksi digitaalisista terapioista, ja näissä tullaan Suomen vahvuuksiin.” 

Uuden ajan lääkkeet ovat Suomen mahdollisuus 

Kasvua voi luoda myös panostus uudentyyppisiin lääkkeisiin, kuten jo markkinoilla oleviin biolääkkeisiin sekä tutkimus- ja kokeiluasteella oleviin terapioihin, kuten syövän T-soluhoitoihin.  

”Suomessa on paljon meneillään tällä alueella, esimerkiksi Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoittamia tutkimuskonsortioita”, UPM Biomedicalsin liiketoimintajohtaja Johana Kuncova-Kallio kertoi.  

”Toivottavasti löytyy riittävästi potkua, että nämä saataisiin myös kaupallistettua Suomessa. Ettei tarvitsisi viedä heti molekyylivaiheessa ulkomaille – jolloin hyöty jää muualle.” 

Lääkekehityksen rahoituksessa merkittävä haaste on se, että prosessi on kallis ja pitkä, keskimäärin 15 vuotta.  

”Esimerkiksi venture capital -investoinneista menee Suomessa life science -puolelle vain puolet siitä, mitä muissa Pohjoismaissa, ja noin kolmannes EU-tasosta”, Kuncova-Kallio totesi. 

Liukumäki tutkimuksesta kaupallistamiseen 

Lauslahti uskoo, että Suomeen voitaisiin luoda tulevaisuuden lääketutkimuksen kehitysympäristö – ja ottaa kehityksen kärkipaikka. Hyvä esimerkki jo tehdyistä toimista on nykyhallituksen panostus kvanttiteknologiaan.  

”Nyt myös tutkimuslainsäädännöstä on saatava mahdollistava.” 

Lauslahti tunnistaa lääketutkimuksen kaupallistamisen haasteet. ”Ensin on mietittävä sitä, miten teemme Suomesta kansainvälisesti houkuttelevan investointimaan. Toiseksi on kysymys siitä, miten tutkimuksessa syntyneet aihiot saataisiin potkittua eteenpäin.” 

Yhdeksi ratkaisuksi hän esittää hallituksen kaavailemaa lääkekehityskeskusta. ”Keskus olisi liukumäki kohti kaupallistamista. Tutkijat tekevät loistavaa työtä, mutta ongelmana on, miten sitten edetään: mistä rahoittajat ja markkinat?” 

Lääkealan yhteistyö lisää riskinsietokykyä 

Orionin Liisa Hurme muistutti, että lääkekehityksen rahoitukseen liittyy aina suuria riskejä. 

”Rahoittajalta vaaditaan kova riskinsietokyky tai hyvin laaja portfolio. Ja riskinsietoa tarvitaan myyntiluvan jälkeenkin – myyntilupa ei vielä tarkoita, että tuotetta myydään.”  

Tästä syystä lääkealalla on Hurmeen mukaan usein pakko myös yhdistää voimia ja jakaa riskiä – näin myös Orionin eli eurooppalaisittain keskisuuren toimijan. Orion on tehnyt esimerkiksi Bayerin kanssa yhteistyötä kaupallistaessaan kehittämäänsä molekyyliä, ja uusi syöpälääke on hiljattain saanut myyntiluvan globaalisti useilla markkinoilla.  

 

Lääketeollisuuden tutkimuksesta, kehityksestä ja tuotannosta kokoontuivat keskustelemaan UPM:n Johana Kuncova-Kallio (vas.), Bayerin Kati Nyman, Lääketeollisuus ry:n Sanna Lauslahti, Orionin Liisa Hurme, Sitran Minna Hendolin ja Etlan Martti Kulvik. Paneelia johti Markku Herrala UPM:n viestinnästä (äärimmäisenä vasemmalla).

 

Teksti: Sanna Jäppinen

12.10.2021