Uudet syöpälääkkeet avaavat hoidoille aivan uusia näkymiä

Syöpien parempi tuntemus ja uudet teknologiat raivaavat innovatiivisille syöpälääkkeille vauhdilla tietä. Hoitojen kehitystä syventyivät pohtimaan Orionin syöpätutkimuksen vetäjä ja syöpäsairaalan ylilääkäri. Koko keskustelun voit kuunnella podcastina.


Syöpien hoitomuodot ovat kehittymässä suorastaan harppauksin sitä mukaa, kun syövän perusmekanismit valkenevat tutkijoille. Syöpälääkkeet ja muut hoidot perustuvat yhä täsmällisempään tietoon ja yhä yksilöllisempiin hoitoihin, ja tulevaisuus avaa yhä uusia mahdollisuuksia.  

Kehityksen merkitystä ei voi liioitella, sillä syöpä koskettaa kaikkia. Omakohtaisesti syövän kohtaa joka toinen tai joka kolmas kansalainen, tilastoista riippuen, ja luultavasti jokaisen lähipiirissä on joku syöpään sairastunut. Hyvä uutinen on se, että selvästi suurin osa sairastuneista myös paranee.  

”Olen hyvin innoissani siitä, mitä lääkekehityksessä koko maailmassa parhaillaan tapahtuu. Ja tietysti siitä, että meillä itsellämme on tosi kiinnostavia uusia lääkeaineita kehitteillä”, sanoo Outi Vaarala, joka johtaa syöpätutkimusta Orionilla.  

Docrates Syöpäsairaalan ylilääkäri Juha Kononen ja Outi Vaarala asettuivat yhdessä luotaamaan syöpätutkimuksen ja -hoidon nykytilaa ja tulevaisuutta. Tuo tulevaisuus – osin jo tätä päivää – avautuu toivoa herättävänä ja kiehtovana. 

Syövän takana on ajuri ja ajurigeeni 

Uudet syöpähoidot perustuvat syövän yhä parempaan tuntemiseen. Viime vuosikymmenten aikana on opittu ymmärtämään monien tautien syntymekanismeja, myös syöpätautien. 

”Tutkimus on antanut meille osaamista siihen, mikä syöpää ajaa kasvamaan. Puhutaan syövän ajureista. Kun ajuri tunnetaan, voidaan tehdä täsmälääkkeitä juuri sitä kohtaan. Tämä on ollut mullistava tekijä niin syöpälääkkeissä kuin monissa muissakin lääkkeissä”, Vaarala kuvailee.  

Syöpä on genomin eli geeniperimän sairaus. Syövän syntyä edeltävät geenimuutokset. 

”Tiedetään, että ihan missä tahansa geenissä tapahtuva mutaatio ei aiheuta syöpää, vaan kyseessä on tietyissä geeneissä tapahtuvat mutaatiot ja niiden yhdistelmät. Yhdessä syövässä on keskimäärin yhdestä viiteen ajurigeeniä, jotka pääasiallisesti vaikuttavat siihen, että solujen toiminta menee mönkään”, kertoo Kononen. 

Yksilölliset syöpähoidot eri syöpätyypeille 

Syöpägeenejä on noin viisisataa. Kun niissä voi olla yhdestä viiteen erilaista kombinaatiota, päästään siihen, että kahta samanlaista syöpää ei ole. 

Siksi syöpäkasvainten hoito on yksilöllistä eli hoito kehitetään yksilöllisesti kyseistä syöpätyyppiä kohtaan.  

”Onneksi nämä hoidot eivät kuitenkaan ole ihan henkilökohtaisia jokaiselle ihmiselle. Löytyy lääkeaineita, jotka tehoavat moniin eri syöpätyyppeihin, joissa on yhteisiä tautiajureita. Ja meillä on kohtuullisen isoja potilasryhmiä, jotka jakavat näitä samoja ajureita”, Vaarala toteaa. 

”Tämä on se lähtökohta, josta nykyisellään lähdetään lääketutkimukseen. Varmasti se tuo meille todella paljon uusia hoitomuotoja.” 

Immuno-onkologia – ihmisen puolustusjärjestelmällä syöpää vastaan 

Vaarala ja Kononen nostavat syöpähoitojen kehityksessä esiin myös immunologian. Siinä ihmisen elimistön oma puolustusjärjestelmä valjastetaan lääkkeillä hyökkäämään syöpäsoluja vastaan. 

”Potilaalle, jolle syöpä on kehittynyt, voidaan antaa lääkkeitä, jotka vahvistavat puolustusjärjestelmää tuhoamaan syöpäsoluja”, kertoo Vaarala, joka itse on taustaltaan immunologi. 

”Esimerkiksi ihosyöpätyypeistä melanooma ja tietyt keuhkosyövät ovat sellaisia, joihin nykyiset immuno-onkologiset hoidot tehoavat.” 

Yhdistelmähoidoilla viimeisenkin pesäkkeen kimppuun 

Kolmas avaus syöpähoitojen tulevaisuudessa ovat yhdistelmähoidot. Ne ovat tärkeitä jo nyt, mutta niitä tutkitaan edelleen suorastaan ”raivoisasti”, kuten Vaarala sanoo.  

Ensimmäiset myönteiset tulokset julkaistiin jo vuosia sitten, mutta hoidot ovat yleistyneet muutaman viime vuoden aikana. Konosen mukaan Docrates Syöpäsairaala on hoitanut keuhkosyöpäpotilaita jo melko pitkään sytostaatin ja immunologisen lääkehoidon yhdistelmällä.  

”Vielä jossakin vaiheessa syövän hoidossa hyödynnetään kirurgiaa, sädehoitoa, biologisia lääkehoitoja ja myös perinteisempiä sytostaattihoitoja, jotta saadaan ne viimeisimmätkin syöpäpesäkkeet nujerrettua”, Kononen katsoo. 

Eri hoitojen yhdistämisessä voi olla olennaista, kuinka eri hoidot jaksotetaan, ja tämän tutkiminen on hidasta. Vaaralan mukaan tutkimusta kuitenkin tapahtuu nyt monella rintamalla, ja yhdistelmähoidot ovat varmasti tulevaisuuden hoitoja. 

Geeniteknologioista uusia avauksia syövän hoitoon 

Tulevaisuuden hoitoihin kurkottaa myös geeniterapia, jossa muokataan geenejä ja käytetään niitä taudin hoitona. Joitakin muotoja on jo käytössä, kuten Car-T-soluhoito, jolla hoidetaan eräitä akuutteja lymfooma- eli verisyöpätyyppejä. Siinä eristetään potilaan omia valkosoluja, muokataan ne tunnistamaan syöpäkudosta ja palautetaan ne potilaan kehoon syöpäkudosta tuhoamaan.  

”Tämä hoito on sellainen, jota mekin Orionilla aktiivisesti tutkimme: voisiko tämän hoidon saada toimimaan paitsi verisyövässä myös kiinteissä syövissä. Eli potilaan valkosolut valjastettaisiin tuhoamaan kiinteää syöpäkasvainta”, Outi Vaarala kertoo. 

Niin kutsutuilla geenisaksilla taas korjataan syöpäajureina toimivia geenivirheitä, joiden taustalla on jokin rikki mennyt suojamekanismi.  

”Tällaiseen ei ole vielä juuri pystytty kehittämään hoitokeinoja, mutta geeniteknologia saattaa tuoda siihen ratkaisun. Geenisaksilla voidaan ikään kuin leikata ja liimata virheellistä genomia”, sanoo Juha Kononen. 

 

Juttu pohjautuu podcastjaksoon Voiko syövästä parantua? Jakso on osa Orionin Tabunmurtajat-sarjaa, jossa lääkäri Martti Vannas keskustelee vieraidensa kanssa mm. Suomessa tehtävästä lääketutkimuksesta ja -kehityksestä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Sarjassa luodaan myös katsaus tulevaisuuteen ja murretaan alaan liittyviä tabuja.  

Teksti: Diana Törnroos