Omahoito ja rationaalinen lääkehoito tarvitsevat tukea

Jokaisen on otettava lääkehoidostaan myös itse vastuuta ja sitouduttava siihen. Omahoito tarvitsee kuitenkin riittävästi tukea ja neuvontaa, jotta terveydelle olennainen rationaalinen lääkehoito voi toteutua.

Lääkehoidon pitää olla vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista. Rationaalinen lääkehoito on ollut yhtenä hankkeena keväällä 2019 työnsä päättäneen hallituksen hallitusohjelmassa. Linjauksista on vastannut sosiaali- ja terveysministeriön asettama ohjausryhmä.

”Olkoonpa tuleva sote-järjestelmä millainen tahansa, rationaalinen lääkehoito on siinä tärkeä osa. Lääkehoito koskettaa kaikkia, etenkin niitä, joilla on paljon terveysongelmia”, toteaa professori Marja Airaksinen Helsingin yliopistosta.

Terveydenhuollon ammattilainen on omahoidon valmentaja

Rationaalinen lääkehoito ja omahoito eli se, että ihmiset ottavat kasvavasti vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja sen seurannasta, kulkevat käsi kädessä. Airaksinen muistuttaa, että rationaalinen lääkehoito ja omahoito tarkoittavat aina kumppanuutta.

”Kyse ei ole siitä, että lääkehoitoa tarvitsevalle kirjoitetaan resepti, isketään lääkepaketti kouraan ja oletetaan hänen selviytyvän omin päin hoidon toteutuksesta. Jotta hoitoon pystyy sitoutumaan, omahoitoa on tuettava. Terveydenhuollon ammattilaisella on valmentajan rooli.”

Lääkkeitä käytetään vain tarpeeseen ja ohjeen mukaan sekä oikeaan aikaan ja oikein annoksin. Suuntaus on se, että ihmisiä ohjataan enemmän ottamaan itse vastuuta omasta hoidostaan.

Yleislääketieteen erikoislääkärin, LL Claudio Kytölän mukaan pelottelu ja syyllistäminen eivät johda haluttuun tulokseen tutkimustenkaan valossa.

”Omahoidossa tulisi aina ensisijaisesti tukea potilaan yksilöllisiä voimavaroja ja osoittaa omahoitoon sitoutumisen hyödyt. Mikäli lääkäri havaitsee potilaan laiminlyövän hoitoaan, tämän on oikeus kuulla riskit ja lääkärin velvollisuus on tuoda ne esiin. Näin potilas voi itse päättää, kumman tien valitsee.”

Hoidon vaikutuksia seurataan kotona

”Hoitoon sitoutuminen otetaan usein esiin juhlapuheissa, mutta näiden toteuttaminen käytännössä ei aina tunnu avautuvan terveydenhuollon ammattilaisille. Lääkehoidosta kotona ei tiedetä riittävästi. Se taas heijastuu tapaan, jolla opastamme lääkkeiden käyttäjiä.”

Airaksisen mukaan haasteena on, miten lääkehoidon vaikutuksia ja tavoitteita seurataan kotioloissa. Esimerkiksi diabeetikon olisi opittava tarkkailemaan verensokeriaan ja verenpainetautia sairastavan verenpainettaan. Seuranta ja käsitys hoitotavoitteista ovat omahoidossa keskeisiä.

Hoito vaikuttaa yksilöllisesti, sillä ihmisellä on oltava myös riittävästi motivaatiota. Aina ei lääkärin kehotus auta: jos potilaan pitäisi seurata verenpainettaan eikä käyttää liikaa suolaa, salmiakkia ja lakritsaa, hän saattaa olla noudattamatta ohjeita.

”Vastaanotolla verenpaine on usein neljänneksen verran korkeampi kuin kotona, joten siitä ei voi vetää hoidollisia johtopäätöksiä. Inhimilliset syyt vaikuttavat omahoitoon”, toteaa Kytölä.

Airaksinen lisää, että vastuu omahoidosta ja hoitoon sitoutumisesta tulee suunnitella ja sopia yksilöllisesti potilaan omien edellytysten ja voimavarojen mukaan.

”Jos valmiudet ovat heikot, ihmistä ei saa jättää yksin.”

Ongelmien syyt systeemissä, ei potilaassa

Visio omahoidon järjestämisestä ja tukemisesta pitäisi olla terveydenhuollon ammattilaisilla.

”Ihmisiä tuomitaan siitä, etteivät he sitoudu hoitoonsa. Enemmin pitäisi selvittää juurisyitä: mikä meni pieleen ja miksi. Ehkä vika onkin systeemissä: koko ajan tulee uusia lääkehoitoja, mutta terveydenhuolto ei tunnu olevan valmistautunut niiden käyttöönottoon”, Airaksinen miettii.

Airaksinen toteaa, että lääkkeiden käyttö ja hoidon seuranta on rakennettava potilaiden hoitoprosessiin suunnitelmallisesti. Muutoin lääkehoito voi mennä hukkaan ja pahimmillaan aiheuttaa ylimääräistä haittaa, joka voitaisiin estää.

”Lääkehoitoprosessia ja hoitohenkilöstön osaamista pitäisi kehittää. Uudistuvissa sote-rakenteissa tarvitaan koordinoitua kehittämisjärjestelmää, joka kattaa sisäisen osaamisen ja joka muokkaa toimintakäytäntöjä”, Airaksinen katsoo.

Teknologia tulee kotiin

Lääkkeitä tarvitsevat voivat saada tukea omahoitoonsa ja vointinsa seurantaan teknologiasta ja digitalisaatiosta, joita Airaksisen mukaan hyödynnetään vielä liian vähän. Hän korostaa, että tarjolla olevia digipalveluita ja sovelluksia on myös syytä arvioida kriittisesti.

”Rannekkeen ja kännykän avulla omaa terveydentilaansa voi seurata eri mittarein ja tulokset voi linkata omaan sairauteensa. Muun muassa tulehdusarvoja ja verensokeria on jo mahdollista mitata ja seurata kotona. Virtsatietulehdukseenkin on oma kotitesti.”

Lasten korvatulehduksetkin työllistävät hoitohenkilökuntaa. Kokeilussa on jo ollut korvien kotitestauslaite, jonka todettiin vähentävän vastaanottokäyntejä. Uusimpana innovaationa on älykellosovellus, joka tunnistaa sydämen epänormaalin rytmin. Se saattaa kertoa eteisvärinästä.

Terveysteknologiaa apteekkeihin?

Airaksisen mukaan olisi tärkeää, että ihmiset voisivat helposti hankkia luotettavia mittareita ja siten edistää terveyttään. Laitteet soveltuisivat esimerkiksi apteekkien tuotevalikoimaan.

”Hoitojärjestelmä on usein kaavoihinsa kangistunutta. Esimerkiksi verenpainetaudin hoidossa lääkkeitä on syötetty vuosikymmenet. Yhtä pitkään on tuskailtu huonon hoitoon sitoutumisen kanssa, mutta vähän on tehty konkreettisia toimenpiteitä sen parantamiseksi.”

Professori ehdottaakin, että Kela voisi myöntää verenpainemittarit ilmaiseksi käyttöön niille, joilla on erityiskorvausoikeus verenpainetautiin.

”Tarvitaan ennakkoluulottomuutta.”

Vastuuta itsestä − muiden tuella

  • Rationaalinen lääkehoito on kumppanuutta. Moniammatillinen tiimi arvioi hoidon vaikuttavuutta, turvallisuutta ja laatua yhteistyössä potilaan kanssa.
  • Lääkkeen käyttäjän hoitoon sitoutumista edistetään koko lääkehoidon ajan.
  • Omahoidon tukemiseen tarvitaan erilaisia, yksilöllisesti räätälöityjä toimintatapoja. Jotkut pystyvät omatoimisesti mittaamaan ja seuraamaan terveydentilaansa, toiset tarvitsevat enemmän henkilökohtaista ohjausta ja muistuttelua.
  • Terveydentilan mittareista ja sovelluksista voi olla apua omahoidossa, mutta niiden vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa. Omamittaus voi kuitenkin vähentää vastaanottokäyntejä.

 

Teksti: Tarja Västilä

28.5.2019

Avainsanat: