Lääkkeiden huoltovarmuus taataan kustannuspaineissakin yhteistyöllä

Lääketeollisuuden toimitusketjut ovat pitkiä ja alttiita häiriöille. Inflaatio, kustannuspaineet ja pula resursseista aiheuttavat huolta lääkkeiden saatavuudesta. Suomen huoltovarmuus on kyetty takaamaan yhteistyöllä haasteista huolimatta.

COVID-19 -pandemia on vaikuttanut lääkkeiden pitkiin ja globaaleihin toimitusketjuihin. Orionin toimitusketjusta ja ostoista vastaava johtaja Johanna Pakkanen huomauttaa kuitenkin, että haasteet ovat alkaneet jo paljon ennen koronaa, sillä keskitetty raaka-aineiden tuotanto on herkkä häiriöille.

”Rinnakkaislääkkeiden vaikuttavat aineet ovat globaalissa markkinassa lähtöisin Kiinasta ja Intiasta. Varmuus- ja välivarastojen ansiosta ongelmat eivät ole näkyneet heti. Kun varmuusvarastot ovat hiipuneet, häiriöt ovat lisääntyneet ja joustavuus on kadonnut. Se on johtanut siihen, että lääkkeiden saatavuudessa on ollut maailmanlaajuisia ongelmia.”

Pakkanen puhui Orionin joulukuussa 2021 järjestämässä lääkealan toimijoille ja päättäjille suunnatussa seminaarissa, jossa keskusteltiin lääkkeiden huoltovarmuudesta ja pohdittiin inflaation vaikutusta lääketeollisuuteen.

USA ja inflaatio vaikuttavat lääkkeiden hintoihin

Pakkanen toteaa, että USA:lla on valtaa, sillä se on ensisijainen vientimaa lääkkeiden raaka-aineille, alkuperälääkkeille ja rinnakkaisvalmisteille. Siten se myös säätelee kysyntää ja määrittelee lääkkeiden hintatason.

”Pienellä Suomella on kova työ taistella tuotteista – itse asiassa hankinta on ennen kaikkea myymistä: joudumme myymään itseämme asiakkaina. Toimittajien vaihtaminen ei onnistu kädenkäänteessä, kuten muissa kuluttajatuotteissa, sillä prosessit ja toimitusketjut ovat pitkiä uusien toimittajien saaminen kestäisi vuosia ja viranomaisvaatimusten täyttäminen vie aikaa .”

Kova kysyntä ja saatavuushaasteet vaikuttavat yleensä hintoihin. Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen korostaa, ettei lääketeollisuuden lupajärjestelmä mahdollista nopeita muutoksia toimitusketjuihin missään päin maailmaa. Kustannuspaineissakaan ei pystytä reagoimaan hetkessä.

Työelämäprofessori Martti Hetemäen mukaan USA on määrittävä tekijä myös globaalissa inflaation kehityksessä. Inflaatio luo paineita hintojen nousuun.

”Inflaatio on kuin nukkuva koira – jos se kerran herätetään, sitä on vaikea saada uudestaan nukkumaan. Inflaation noususta on tulossa normaali asia.”

Pienilevikkiset lääkkeet turvattava – hintasääntely haastaa

Orionin näkemyksen mukaan inflaation vaikutus lääkkeiden saatavuuteen ja kustannusten nousuun kohdistuu eniten viitehintaisiin geneerisiin valmisteisiin, joilla hoidetaan etenkin kansansairauksia.

Näitä valmisteita käytetään muun muassa kivunhoitoon sekä kohonneen verenpaineen, korkean kolesterolin ja masennuksen hoitoon. Myös antibiootteja on geneerisinä valmisteina. Yleensä kyseisten lääkkeiden kustannus kolmeksi kuukaudeksi tai kuurihoitona on alle kymmenen euroa tukkumyyntihinnalla.

Lääkkeiden hinnankorotuspaineet ovat kovat. Lappalainen kuitenkin muistuttaa, että lääketeollisuus on toimiala, jolla ei tunneta hinnankorotuksia. Euroopassa lääkkeiden hintamekanismit ovat tiukasti säännösteltyjä.

Sekä Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen että STM:n Lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Lauri Pelkonen toteavat, että lääkealan uudistuksen yhteydessä on luonteva paikka käsitellä lääkehuollon kokonaisuutta. Sinänsä hintasääntely on toimiva järjestelmä, mutta heidän mukaansa pienilevikkisten geneeristen lääkkeiden tulevaisuus on turvattava.

Kova kysyntä ja konttipulakin vaikuttavat

Hintojen kehitys on tehnyt Pakkasen mukaan valtavia hyppäyksiä. Eri teollisuusalojen käyttämien peruskemikaalien hinnat ovat 2000-luvulla yli kolminkertaistuneet ja muovin hinta on noussut liki 50 prosenttia parin viime vuoden aikana. Esimerkiksi rokotteissa käytetään muovikomponentteja.

”Kysyntäkin ylittää tarjonnan, jota taas on vähemmän, sillä Kiinassa tehdasalueita on ollut suljettuna muun muassa COVIDin takia.”

Konttipula on vaivannut jo useamman vuoden, mutta se on pandemian aikana entisestään kulminoitunut. Kontit ovat väärässä paikassa – Kiinasta viedään enemmän kuin tuodaan. Isoja satamia ja myös rajoja on suljettu. Sekä meri- että lentorahtien hinnat ovat nousseet kapasiteettiongelman ja kysynnän vuoksi. Rekkaliikennettä taas vaivaa kuljettajapula.

”Taistelemme isompien maiden kanssa kapasiteeteista. Saatavuus menee kaiken edelle. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja keskustelu viranomaisten kanssa sekä ennakoiva riskienhallinta on tärkeää, jotta voimme turvata lääkkeiden saannin myös jatkossa”, Pakkanen korostaa.

Yhteistyöllä tuotetaan terveyttä

Arvoketjun keskellä oleva lääkejakelija ja -tukkuri joutuu taistelemaan samojen kustannuspaineiden kanssa. Logistiikkatoiminnan kustannukset nousevat jatkuvasti, ja jakelu on logistiikkaa.

”Vaikka kristallipalloa ei ole, kukaan ei odota, että kustannukset alenisivat. Lääkehuollon hintamekanismit eivät taivu nopeisiin muutoksiin, mutta huoltovarmuus on aina taattava. Suomen pitäisi pysyä kiinnostavana maana lääketoimijoiden keskuudessa, kilpailukyvystä on huolehdittava ja palvelut turvattava”, toteaa lääkejakelija Oriolan toimitusjohtaja Elisa Markula.

Jakelu ja lääkkeiden saanti on toistaiseksi ollut hyvällä tolalla: 98 prosenttia asiakkaista saa reseptilääkkeensä heti mukaan apteekista. Jos on tarpeen, myös rajoituksiin pystytään: kun parasetamoli oli pandemian ensimmäisen vuoden aikana globaalisti loppumassa hamstrauksen seurauksena, sen ostamista rajoitettiin yhdessä viranomaisten kanssa.

Markula toteaa, että harvassa arvoketjussa hyvällä yhteistyöllä on suoriuduttu niin hyvin kuin lääkealalla.

Lappalaisen mukaan huoltovarmuus vaatii suomalaista tekemistä, jotta laajaa tuotteistoa pystytään ylläpitämään.

”Sekä lääkealan toimijoiden että viranomaisten viisasta panosta tarvitaan. Yhteisenä tavoitteenamme on tuottaa terveyttä kansalaisille.”

Teksti: Tarja Västilä

16.12.2021

Avainsanat: