Ilman lääkkeitä Suomi pysähtyisi

Lääkkeet ovat kriittinen osa huoltovarmuutta puhtaan veden, energiantuotannon sekä maatalouden ohella. Jokaisella maalla täytyy olla suunnitelma ja ratkaisu huoltovarmuuden kannalta kriittisiin toimintoihin.

Ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmämme on tähän asti perustunut esimerkiksi lääkkeiden varastointiin, mutta varastot riittävät vain ensiavuksi. Tällä hetkellä suomalaisten lääkkeet ovat pääasiassa pitkien globaalien toimitusketjujen varassa.

Täydellistä omavaraisuutta emme lääkehuollossa voi saavuttaa, eikä se olisi järkevääkään. Silti poikkeustilanteissa jokainen maa korostaa omaa etuaan, globaaleilla markkinoilla kilpailu kiristyy entisestään ja toimitusketjut joutuvat koville. Kriisien pitkittyessä voi muodostua merkittäviä saatavuusriskejä.

Lääkepolitiikan keskiössä tulisikin olla lääkkeiden saatavuuden turvaaminen. On esimerkiksi päätettävä, kuinka laajasti turvaamme lääkkeiden kotimaisen valmistuksen ja lääketuotanto-osaamisen, myös poikkeusoloissa.

Väärin kohdistetut lääkesäästöt voivat uhata huoltovarmuutta

Euroopassa valmistetaan yhä paljon lääkkeitä. Esimerkiksi Orionilla on Suomessa kuusi lääketehdasta, joiden merkitys huoltovarmuudelle on suuri. 2000-luvulla monet lääkeyritykset ovat kuitenkin siirtäneet lääkkeiden ja lääkeraaka-aineiden valmistusta Aasiaan. Pääsyy siirtymään on tender- sekä viitehintajärjestelmissä, joissa alhainen hinta on merkittävin valintatekijä.

Tuotannon palaaminen takaisin Eurooppaan edellyttäisi ennakoivaa ja pitkäjänteistä järjestelmää, jossa valinnan kriteereitä olisi muitakin kuin pelkkä hinta. Huoltovarmuutta tuleekin miettiä kauaskantoisesti, koska lääketuotannossa valmistusketjut ovat pitkiä ja tuotannon siirrot kestävät kauan.

Väärin kohdistetut lääkesäästöt nakertavat kotimaista sekä eurooppalaista lääketuotantoa ja sitä kautta huoltovarmuutta. Pahimmillaan säästöt voivat tehdä tiettyjen lääkemuotojen valmistuksen Suomessa kannattamattomaksi. Kotimaisen lääketuotannon heikkeneminen söisi samalla myös Suomen verotuloja ja työllisyyttä, sillä Suomessa valmistettuja lääkkeitä viedään normaalioloissa laajasti maailmanmarkkinoille.

Lääketuonnin suhteen Suomi on pieni ja kaukainen markkina. Vaikka emme pysty jatkossakaan kaikkea itse valmistamaan, oma lääketuotantomme turvaa, että emme ole poikkeusoloissa täysin maailmanmarkkinoiden toimituskatkosten tai kysyntä- ja hintapiikkien armoilla.

Kotimainen lääketuotanto edistää myös lääkkeiden hintoja alentavaa kilpailua. Iso osa suomalaisille tärkeistä lääkkeistä on hyvinkin edullisia, mikä auttaa hallitsemaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.


Miten vältetään lääkesäästöjen sudenkuopat?

Huoltovarmuuden kannalta on olennaista erityisesti geneeristen eli rinnakkaislääkkeiden valmistus. Lääkkeiden toimitusvaikeudet ovat pitkälti keskittyneet juuri näihin halpoihin viitehintaisiin valmisteisiin, sillä etenkin uusimmat lääkesäästöt ja lääkkeiden viitehintajärjestelmään kuuluvan ns. hintaputken kavennus ovat hankaloittaneet Suomen markkinoiden ennakoitavuutta halvimpien lääkkeiden osalta. 

Mikäli huoltovarmuudesta halutaan pitää kiinni, ei uusia lääkesäästöjä kannata kohdentaa jo valmiiksi edullisiin geneerisiin lääkkeisiin. Siksi lääkkeiden viitehintajärjestelmän hintaputkea ei tulisi enää kaventaa. Monet kotimaassa valmistettavat viitehintaiset lääkkeet ovat jo nyt jääneet jälkeen inflaatiokehityksestä.

Lisäksi epärehellinen hintakilpailu pitää saada kuriin. Jos yritys muodostaa hintaputken alhaisimmalla hinnalla, täytyy sillä olla velvollisuus sanktion uhalla myös toimittaa tuotetta.

Parhaiten huoltovarmuus varmistetaan pitkäjänteisellä ja ennakoitavalla järjestelmällä. Säästöjäkin on mahdollista saavuttaa turvallisesti ja vastuullisesti. Toimivia keinoja ovat esimerkiksi lääkejätteen vähentäminen sekä säästöjä tuottavan viitehintajärjestelmän laajentaminen yhä useampiin lääkkeisiin muun muassa edullisempien biologisten lääkkeiden käyttöönottoa vauhdittamalla. Näiden ns. biosimilaarien osalta tämä voisi tapahtua esimerkiksi lääkäreiden kirjoittamien reseptien ja/tai apteekkivaihdon avulla. Tällä tavoin parannettaisiin myös huoltovarmuuden kannalta kriittisten lääkkeiden saatavuutta.

23.2.2021

Lue lisää: Kotimainen lääketeollisuus turvaa huoltovarmuutta

Avainsanat: