Lääkäri omaishoitajana: ”Positiivisuus kantaa pitkälle”

Oman lapsen omaishoitaja ei koe olevansa hoitaja, vaan äiti tai isä. Lääkärin näkökulmasta terveydenhuollon rooli tuen antajana voi olla valtava.

Lääketieteen tohtori Miina Weckroth tietää, millaista on olla lapsensa omaishoitaja. 20-vuotiaan vaikeasti vammaisen Aino-tyttären kanssa on koettu monenlaisia hetkiä ja tilanteita, joista kaikki eivät ole olleet helpoimmasta päästä.

Voimia valonpilkahduksista

”Lääkärinä ei ole aina ollut helppoa katsella, kuinka vaikeaa voi olla turvata lapsensa oikeuksia. Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaiset tekevät niin merkittävää työtä, että siitä pitäisi puhua enemmänkin”, Weckroth sanoo.

Lääkärin työ on antanut Weckrothille näkökulmaa siihen, miten voimakkaasti terveydenhuollon henkilöstön sanankäänteet ja toimintatavat voivat vaikuttaa sairaan lapsen vanhempiin.

”Pidän äärimmäisen tärkeänä, miten perheelle annetaan ensitietoa, kun lapsi on sairastunut vakavasti. Pienetkin valonpilkahdukset antavat voimia”, Weckroth korostaa.

Panostus palvelusuunnitelmaan 

Miina Weckroth perusti muiden vammaisten lasten vanhempien kanssa Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatinen ry:n vuonna 1997. Haluttiin perustaa yhdistys, jossa ei ole kunta- eikä diagnoosirajoituksia. Tarkoituksena on saada perheiden elämään tietoa, tukea, ideoita ja ennen kaikkea iloa.

Weckroth on muun muassa kehittänyt Hyvän elämän palapeli -työkirjan vammaisten lasten perheiden palvelusuunnittelun tueksi.

”Kun asiat suunnitellaan hyvin, turha järjesteleminen vähenee ja aikaa jää enemmän lapselle ja perheelle. Perheen täytyy itse määritellä oman hyvän elämän kriteerit. Myös vanhempien hyvinvointi täytyy ottaa huomioon palvelusuunnitelmassa”, Weckroth muistuttaa.

Aino asuu vielä hetken kotona, mutta muuttaa pian omaan kotiin. Vaikeavammaisten nuorten vanhemmat ovat yhdessä rakentaneet kotia nuorilleen. Talossa on asunnot 15:lle nuorelle ja hoitohenkilöstöä on paikalla jatkuvasti. Uusi tilanne on perheille jännittävä. Nähtäväksi jää, miten elämä kantaa nuoria eteenpäin itsenäisemmällä tiellä.

Nämä asiat ovat tärkeitä lapsen omaishoitajalle:

  • Hyvä yhteistyö perheen sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisten välillä on lapsen ja vanhempien hyvinvoinnin perusta.
  • Yhteistyö terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa alkaa ensitiedon antamisen hetkestä. Ensitiedon antaminen vaikuttaa koko perheen loppuelämään. Realistisuus, positiivisuus ja toivo ovat avainsanoja. Ensitiedon antamiseen tarvitaan valtakunnallinen suositus.
  • Hyvin laadittu palvelusuunnitelma on arjen sujumisen perusta. Palvelusuunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös vanhempien jaksaminen mukaan lukien mahdollisuus omaan aikaan ja parisuhteen hoitamiseen.