Akateeminen tutkimus ja lääkekehitys tarvitsevat toisiaan

Orionin Tutkimussäätiö järjesti helmikuussa juhlasymposiumin Building the future together; Academic Medicine and Pharma, jossa korostettiin akateemisen tutkimuksen ja lääketeollisuuden yhteistyön merkitystä uusien lääkkeiden kehityksessä.

”Lääketutkimuksen tarkoitus on auttaa potilasta. Tähän tarvitaan parasta mahdollista tiedettä ja siksi meidän täytyy työskennellä yhdessä”, Orionin lääketutkimuksen ja -kehityksen johtaja Reijo Salonen sanoo.

Suurin tarve tutkimukselle ja uusille hoidoille on tällä hetkellä syöpätautien ja keskushermostosairauksien alueella ja ne ovat myös yksi vaikeimmista tutkimusalueista lääketieteessä.

”Olemme Orionilla iloisia siitä, että meillä on hyvät akateemiset yhteistyökumppanit molemmilla alueilla. Yhteistyön avulla saamme toivottavasti potilaille entistä parempia lääkkeitä tulevaisuudessa”, Salonen uskoo.

Juhlasymposiumissa kuultiin puhujia maailman huippuyliopistoista. Professorit Pasi Jänne Harvardin Dana Farber –yksiköstä sekä Karim Fizazi Gustave Roussy -instituutista Ranskasta kertoivat syöpätutkimuksesta etenkin keuhkosyövän ja eturauhassyövän osalta. Pierluigi Nicotera saksalaisesta DZNE-tutkimusinstituutista sekä Merit Cudkowicz Harvardista puhuivat keskushermostosairauksien kuten Alzheimerin taudin ja ALS-taudin tutkimuksesta ja hoidosta.

Kaikki puhujat työskentelevät akateemisen tutkimuksen ja lääkekehityksen rajapinnassa.

Miljoonan euron arvosta apurahoja lupaaville tutkijoille

Orionin tutkimussäätiö jakaa vuosittain apurahoja lupaaville tutkijoille lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian ja niihin liittyvien luonnontieteiden aloilta. Tänä vuonna juhlasymposiumin yhteydessä jaettiin apurahoja yhteensä miljoona euroa Orionin ja Suomen 100-vuotiasjuhlavuoden kunniaksi.

100 000 euron suurapurahat saivat professorit Johanna Ivaska ja Mikko Niemi. Pienempiä apurahoja saivat 21 jo väitellyttä sekä 73 väitöskirjatutkijaa.

Akatemiaprofessori Johanna Ivaska Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisestä Biotekniikan keskuksesta tutkii syöpäsolujen vuorovaikutusta ja liikkumismekanismeja eli syövän etäpesäkkeiden syntymiseen liittyviä muutoksia soluissa. Hänen tutkimusryhmänsä on erityisen kiinnostunut rintasyövästä ja sen leviämisestä. Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään miksi alussa hyvin toiminut syöpähoito muuttuu tehottomaksi, miksi ja miten syöpä leviää ja voiko syövän etäpesäkkeitä hoitaa.

Farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta taas tutkii perimän merkitystä lääkehoidon tehoon. Hän selvittää tutkimusryhmänsä kanssa voiko yksilöllisten lääkehoitojen hyötyjä lisätä ja haittoja vähentää farmakogeneettisen tiedon avulla. Tutkimusryhmä pohtii voisiko geenitesteillä tunnistaa potilaat, jotka hyötyvät lääkkeestä eniten ja toisaalta ne, jotka saavat siitä haittoja.

Katso kaikki apurahojen saajat täältä.

linkki tiedotteeseen