Liikunta

Säännöllisellä liikunnalla on monia positiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme. Liikunta alentaa kohonnutta verenpainetta, pitää mielen virkeänä ja vähentää stressiä.

Hyvä liikunnallinen tavoite on reipasta kävelyä tai vastaavaa liikuntaa vähintään 30 minuuttia kerrallaan viidesti viikossa. Jo kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu laskee lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine.

Liikunnassa kannattaa suosia kestävyyslajeja, kuten esimerkiksi kävelyä ja lenkkeilyä, sauvakävelyä, pyöräilyä, uintia, hiihtoa tai jumppaa.

Myös arkiliikunta alentaa verenpainetta. Liikkua kannattaa niin reippaasti, että hengitys kiihtyy. Syketason tulisi säilyä alle 120—140/min. Liikunnan tulee olla aerobista, eli pitkäkestoista rasitusta, joka kehittää etenkin keuhkoja ja sydäntä. Tämän lisäksi kuntopiirityyppinen lihasvoimaharjoitus kuntosalilla tai kotona 1—2 kertaa viikossa parantaa lihasvoimaa. Kun lihaskunto paranee, sydän ja verisuonet kuormittuvat aikaisempaa vähemmän päivittäisissä askareissa. Liikuntapiirakasta voit tarkastaa, paljonko sinun tulisi harrastaa liikuntaa viikossa ja millaisia lajeja voit ottaa osaksi harjoitusohjelmaasi.

Aloittamisessa maltti on valttia. Jos olet aiemmin liikkunut hyvin vähän, kannattaa aloittaa kävelyllä ja arkiliikunnan lisäämisellä. Äkkinäisiä ponnistuksia on parempi fyysisissä suorituksissa välttää, sillä ne saattavat kohottaa verenpainetta hetkellisesti hyvinkin korkealle.

Elämäntapojen parannukset ovat kokonaisvaltainen muutos sekä arvoissa että toimintatavoissa.

Ruokavaliolla, liikunnalla ja painonhallinnalla voi vaikuttaa positiivisesti kohonneeseen verenpaineeseen. Negatiivisia vaikutuksia sen sijaan aiheuttavat riskitekijät, kuten alkoholin käyttö, tupakointi, stressi ja muut henkiset tekijät.

Stressi ja henkiset tekijät

Myös psyykkiset tekijät vaikuttavat helposti verenpaineeseen. Stressi ja vähäinen lepo nostavat verenpainetta ja altistavat masennukselle. Riittävä lepo ja uni tulee huomioida etenkin kiireisessä arjessa.

Stressitekijät vaikuttavat helposti verenpaineeseen autonomisen (eli tahdosta riippumattoman) hermoston välityksellä. Tällaisessa tilanteessa tulisi kiinnittää huomio ensisijaisesti psyyken hoitamiseen. Samalla hoitoa voidaan tehostaa esimerkiksi verenpainelääkityksellä.