Liikunta

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan on suositeltavaa liikkua säännöllisesti, mutta maltillisesti. Lääkärin kanssa kannattaa keskustella siitä, millaista liikuntaa voi harrastaa. Liikunta vähentää sydämen työkuormaa ja parantaa toimintakykyä.

Liikunta sopii kaikille sydänpotilaille, kunhan kuuntelee omaa kehoaan ja tietää, milloin ei kannata harjoitella tai mitkä lajit eivät sovi sydänsairaalle.

Säännöllisen liikunnan on todettu useimmissa tutkimuksissa parantavan vajaatoimintaa sairastavan potilaan fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua. Huono fyysinen kunto voi aiheuttaa hengenahdistusta, uupumusta ja yskää, kuten vajaatoimintakin. Liikunta vähentää vajaatoiminnan oireita sekä keventää sydämen kuormitusta parantamalla verenkiertoa, lihaksiston aineenvaihduntaa ja keuhkojen toimintaa.

Säännöllinen liikunta parantaa usein suorituskykyä ja elämänlaatua.

Aktiivisen liikunnan voi aloittaa, kun sairaus on ollut vakaa vähintään kolme viikkoa ja paino on pysynyt tasapainossa viimeisten viikkojen ajan eli liiallista nestettä ei ole kertynyt elimistöön. Parhaita liikuntamuotoja vajaatoimintapotilaille ovat muun muassa kävely, sauvakävely, hiihto, pyöräily ja kuntopyöräily.

Kestävyysliikuntaa on hyvä harrastaa noin 1,5 tuntia viikossa jaettuna kolmeen tai useampaan kertaan. Jo lyhytkin päivittäinen liikuntatuokio auttaa kohti tavoitetta. Päivittäinen liikuntasuoritus voi koostua useista lyhyemmistä jaksoista, kuten kävellen tehdyistä asiointimatkoista. Liikunta ei saisi olla liian kuormittavaa. Voit keskustella lääkärisi kanssa itsellesi sopivasta kuormittavuuden tasosta.

Kannattaa muistaa, ettei liikuntaharrastusta aloita heti liian kuormittavasti.
Lisää harjoitusten kestoa ja kuormitusta vähitellen.

Lisäksi on suositeltavaa tehdä 1–2 kertaa viikossa 30–45 minuutin lihaskuntoharjoitus. Nämä määrät ovat vain tavoitteellisia, eikä niihin tarvitse yltää heti. Jos sairaus ei ole tasapainossa tai liikunnan aloittamiseen liittyy muita kysymyksiä, asiasta kannattaa aina keskustella oman lääkärin kanssa.

Sydänsairaan kannattaa aina liikkua rauhallisesti ja omaa kehoaan kuunnellen. Liikuntasuorituksen kestoa kannattaa lyhentää tai rasitusta keventää, jos liikunta väsyttää kohtuuttomasti tai siitä ei palaudu normaalisti. Asiasta voi myös keskustella lääkärin kanssa. Tilanne kannattaa selvittää lääkärin kanssa myös silloin, jos paino nousee nopeasti, ilmenee uusia oireita, oireiden pahenemista tai sairaus on muuten huonossa hoitotasapainossa. Liikunta on tällöin syytä keskeyttää toistaiseksi. Myöskään flunssan tai muun infektion aikana ei kannata liikkua.