Tyypin 2 diabetes

Niin sanottu aikuistyypin diabetes voi puhjeta kaikenikäisillä ihmisillä, mutta yleensä siihen sairastuvat yli 35-vuotiaat. Yhä nuoremmat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen.

Tyypin 2 diabeteksessa haima ei valmista tarpeeksi insuliinia eikä insuliini tehoa elimistössä toivotulla tavalla. Alussa verensokeripitoisuudet voivat pysyä normaalitasolla, mutta ajan kuluessa lisääntynyt insuliinitarve johtaa verensokerin kohoamiseen. Ennen taudin puhkeamista diabeetikon kehossa on voinut esiintyä insuliinin tehottomuutta jopa vuosien ajan.

Tyypin 2 diabetes voi olla kauan oireeton tai niukkaoireinen, koska sairaus etenee hitaasti.

Sairaus havaitaan usein vasta jonkin liitännäissairauden yhteydessä, vaikka tyypin 2 diabetekseen liittyy selkeitä riskitekijöitä (esim. vyötärölihavuus, vähäinen liikunta) ja se on vahvasti perinnöllistä. Kun riskitekijät otetaan vakavasti, voidaan tyypin 2 diabetes todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jopa ennaltaehkäistä. Jos epäilee mahdollisuutta sairastua tyypin 2 diabetekseen, kannattaa asia varmistaa lääkärikäynnillä. Diabetes voidaan todeta laskimoverinäytteestä tai glukoosikokeessa eli sokerirasituskokeessa. Diagnoosin jälkeen hoitohenkilökunta voi antaa ohjeita, jotka auttavat diabetesta pysymään hyvässä hoitotasapainossa.

Tyypin 2 diabetes on usein osa metabolista oireyhtymää (MBO). Metabolisen oireyhtymän diagnoosi edellyttää miehillä vähintään 94 cm:n ja naisilla vähintään 80 cm:n vyötärön ympärysmittaa. Näiden lisäksi henkilöllä pitää esiintyä ainakin kaksi seuraavista:

• kohonnut veren triglyseridipitoisuus

• matala veren HDL-kolesterolin (eli hyvän kolesterolin) pitoisuus

• kohonnut verenpaine

• sokeriaineenvaihdunnan häiriö: lievästi kohonnut paastoverensokeri tai tyypin 2 diabetes.

Metaboliseen oireyhtymään liittyy suuri sydän- ja verisuonisairauksien riski, joten kokonaisvaltainen hoito on tärkeätä.

Hoitomuotoja on monia

Tyypin 2 diabeteksen etenemisvaiheesta riippuen sairautta voidaan hoitaa ruokavaliolla ja liikunnalla, suun kautta otettavilla lääkkeillä tai insuliinihoidolla. Myös edellä mainittujen yhdistelmä on mahdollinen.

Vaikka elämäntavat olisivat terveelliset, pelkkä tablettihoito ei välttämättä aina riitä hyvän sokeritasapainon saavuttamiseen. Siksi turvaudutaan usein myös yhdistelmähoitoihin.

Hoito muokataan aina yksilöllisesti ja joustavasti huomioiden muun muassa diabeteksen vaiheet, hoidon mahdolliset haittavaikutukset ja muut samanaikaiset sairaudet. Säännöllisellä verensokerin omaseurannalla voidaan selvittää, miten diabeteksen hallinta onnistuu.

Testaa, onko sinulla kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen.