Liikunta ja painonhallinta

Kun terveelliseen ruokavalioon lisätään liikunta, positiiviset vaikutukset kolesterolin hallinnassa lisääntyvät.

Liikunnan ei tarvitse olla huippu-urheilua — jo arjen hyötyliikunta auttaa. Liikunta lisää hyvän kolesterolin määrää veressä. Liikunta myös vähentää luonnollisesti muita sydänsairauksien riskitekijöitä, kuten ylipainoa. Ylipaino, etenkin vyötärölihavuus, lisää sydänsairauksien vaaraa, joten paino on hyvä pitää hallinnassa – varsinkin jos kolesteroliarvot ovat koholla. Vyötärölihavuus yhdistettynä muihin riskitekijöihin - kohonneeseen verensokeriin, kohonneeseen verenpaineeseen, epäedullisiin veren rasva-arvoihin, lisääntyneeseen veren hyytymistaipumukseen sekä kihtiin - altistaa metaboliselle oireyhtymälle. Metabolinen oireyhtymä voidaan diagnosoida, jos vähintään kolme näistä kriteereistä täyttyy. Miehillä vyötärölihavuuden rajaksi on asetettu vähintään 94 cm ja naisilla vähintään 80 cm ympärysmitta.

Liikunta ja sydänystävällinen ruokavalio edesauttavat painonhallintaa. Kiinnitä huomiota myös syömisesi määrään.

Liikunta vaikuttaa positiivisesti sydänterveyden lisäksi kehoon, esimerkiksi luustoon, lihaksistoon, hengityselimiin, verensokeriin ja hermostoon. Liikunta auttaa rentoutumaan ja vähentää stressiä, koska se saa kehon erittämään endorfiineja eli mielihyvähormoneja. Liikunta helpottaa myös mahdollisen ylipainon pudottamista, jos myös ruokavalio ja ruoan määrä ovat kohtuulliset. Liikkuminen, myös arkiliikunta, vaikuttaa useimmilla kolesteroliarvoja alentavasti.

Kannattaa valita laji, josta pitää, ja joka sujahtaa helposti osaksi arkea. Näin liikkumisesta tulee säännöllistä. Arkeen on myös helppo lisätä hyötyliikuntaa, vaikkapa kavuta rappuset hissin käytön sijaan. Kaikki liikunta auttaa ja päivittäisen liikunta-annoksen voi koota pienistäkin paloista. 30 minuuttia liikuntaa viitenä päivänä viikossa on jo hyvä tavoite, joka edistää sydänterveyttä huomattavasti, mutta kaikki liikunta on hyväksi ja liikuntaharrastuksen voi aloittaa oman kunnon mukaan.

Lajikseen voi valita kävelyn, sauvakävelyn, uinnin tai muun kestävyyskuntoa kohottavan lajin. Liikkua kannattaa niin, että hengitys kiihtyy, kuitenkin oman kunnon mukaan. Kunto nousee vähitellen säännöllisellä liikunnalla ja vaihtelevilla nopeuksilla kävellen, juosten ja uiden.

Lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla tai kotona 1–2 kertaa viikossa parantaa lihasvoimaa. Kun lihaskunto paranee, sydän ja verisuonet kuormittuvat aikaisempaa vähemmän myös päivittäisissä askareissa. Voit kysyä neuvoa sinulle sopivista lajeista vaikkapa lääkäriltä tai hoitajalta.