Miksi kolesteroli kohoaa?

Kohonneisiin kolesteroliarvoihin vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, paino, ruokavalio ja elämäntavat. Myös perintötekijöillä on suuri vaikutus.

Jos lähisuvussa on sydän- ja verisuonisairauksia, kannattaa omat kolesteroliarvot mittauttaa. Kohonnut kolesteroli voi lisätä riskiä sairastua valtimotauteihin.

Korkean kolesterolin yksi tavallisimmista syistä on liian paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio.

Kolesterolin kertymisestä verisuonten seinämiin kehittyy ateroskleroosi eli valtimotauti (valtimonkovettumatauti). Ahtauma rasittaa sydäntä ja vaikeuttaa veren pumppaamista elimistöön. Herkimmin ahtautuvat sepelvaltimot, jotka tuovat verta sydämelle. Jos näin käy, puhutaan sepelvaltimotaudista. Veren virtaus voi lopulta tyrehtyä lähes kokonaan ja tuloksena on infarkti. Valtimotauti voi tukkeuttaa myös aivovaltimoita. Samat riskitekijät (esim. tupakointi, kohonnut veren kolesteroli ja kohonnut verenpaine) voivat siis aiheuttaa sekä sydän- että aivoinfarkteja.

Terveillä elämäntavoilla voidaan pienentää veren kolesterolipitoisuutta, jolloin kolesterolin kertyminen vähenee ja jo syntyneet ahtaumat pienenevät. Henkilöt, joiden valtimosairauksien riski on suuri, tarvitsevat usein lisäksi lääkehoitoa.

Myös joissakin sairauksissa riskinä on kolesterolin kohoaminen.

Kohonneiden kolesteroliarvojen taustalla saattaa olla kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, maksasairaus, munuaisvaivat tai anoreksia. Myös jotkin lääkeaineet, kuten anaboliset steroidit, tietyt psykoosivalmisteet, HIV-lääkkeet ja aknen hoitoon käytetty isotretinoiini voivat kohottaa kolesteroliarvoja. Kolesteroliarvoihin voivat tilapäisesti vaikuttaa myös paasto, raskaus ja alkoholinkäyttö.