Eteisvärinän syyt

Merkittävin eteisvärinälle altistava yksittäinen tekijä on ikä. Eteisvärinä alkaa yleistyä 60 ikävuoden jälkeen. Sairastumisriski kaksinkertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden yli 50-vuotiailla. Yli 75-vuotiaista jo noin 10 % sairastaa eteisvärinää. Iän lisäksi muun muassa kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat ja kilpirauhasen liikatoiminta kasvattavat alttiutta sairastua eteisvärinään.

Taipumus itsenäiseen eteisvärinään saattaa kulkea suvussa. Myös monien eteisvärinälle altistavien tekijöiden, kuten sepelvaltimo- ja verenpainetaudin riski on perinnöllinen. Yli 70 prosentilla eteisvärinäpotilaista on rakenteellinen sydänsairaus tai muu rytmihäiriölle altistava systeemisairaus. Miehillä on lähes kaksinkertainen riski sairastua eteisvärinään saman ikäisiin naisiin verrattuna.

Eteisvärinä yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Miehillä on naisiin verrattuna lähes kaksinkertainen riski sairastua.

Eteisvärinälle altistavia tekijöitä

Yleisimpiä eteisvärinälle altistavia sydän- ja verenkiertosairauksia:
  1. kohonnut verenpaine
  2. sydämen vajaatoiminta
  3. sydämen läppäviat
  4. sepelvaltimotauti
Sairastumisriskiä lisäävät myös tupakointi, munuaisten vajaatoiminta, diabetes ja valtimosairaudet, kuten sepelvaltimotauti. Myös lihavuus, uniapnea, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja krooniset keuhkosairaudet voivat olla yhteydessä eteisvärinän syntyyn. Uniapneaa sairastavalla on yli kaksinkertainen riski sairastua sydämen eteisvärinään, koska uniapnea rasittaa suuresti sydäntä ja sen toimintaa.
Akuuttia, väliaikaista eteisvärinää voi laukaista muun muassa alkoholin liiallinen käyttö, jolloin puhutaan niin sanotusta krapulaflimmeristä. Tiettyjen sydäntapahtumien, kuten sydäninfarktin yhteydessä voi myös esiintyä flimmeriä.