Hoito

Eteisvärinäpotilas voi yleensä elää ja työskennellä lähes normaalisti. Muita sydäntauteja ehkäisemällä voi ehkäistä samalla myös eteisvärinää, koska se ilmenee yleensä erilaisten sydänvikojen yhteydessä. Kohonneen verenpaineen tehokkaalla hoidolla, sepelvaltimotaudin ehkäisyllä, sydämen läppävikojen hoidolla sekä runsaan alkoholinkäytön vähentämisellä voidaan ehkäistä myös eteisvärinää.

Eteisvärinää voidaan hoitaa johtumista ja sykettä hidastavalla lääkityksellä tai se voidaan kääntää sydämen normaaliin rytmiin, sinusrytmiin, sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Eteisvärinässä on usein myös aiheellista aloittaa verenohennus- eli antikoagulanttilääkitys lisääntyneen aivoinfarktiriskin vuoksi. Antikoagulaatiohoito vähentää aivoinfarktin riskiä.
Eteisvärinän hoito valitaan yksilöllisesti. Hoidosta päätettäessä otetaan huomioon aina eteisvärinän lisäksi potilaan ikä, mahdollinen muu sydänsairaus sekä muut verihyytymän muodostumiselle altistavat riskitekijät.
  • Hoidon tärkein tavoite on estää verihyytymien aiheuttamat tukokset aivojen verisuonissa. Myös oireeton eteisvärinä voi aiheuttaa tukoksia.
  • Taustalla olevien perussairauksien kuten verenpaineen, sydämen vajaatoiminnan, läppävian ja diabeteksen hyvä hoitotasapaino auttaa myös rytmihäiriöiden hallinnassa.
  • Liitännäissairauksiin ja riskitekijöihin voi itse vaikuttaa terveellisellä ruokavaliolla, tupakoimattomuudella ja liikunnalla sekä pysymällä normaalipainossa.
  • Lääkehoito lääkärin ohjeiden mukaan on välttämätöntä.

Eteisvärinäpotilas voi yleensä elää ja työskennellä lähes normaalisti. Muita sydäntauteja ehkäisemällä voi ehkäistä samalla myös eteisvärinää, koska se ilmenee usein erilaisten sydänvikojen yhteydessä. Kohonneen verenpaineen tehokkaalla hoidolla, sepelvaltimotaudin ehkäisyllä, sydämen läppävikojen hoidolla sekä vähentämällä runsasta alkoholin käyttöä voidaan ennaltaehkäistä eteisvärinää.

Hoitolinjan valinta

Hoitolinjaksi voidaan valita joko sykkeen- tai rytminhallinta. Lisäksi aivohalvausten esto eli antikoagulaatiohoito aloitetaan lähes kaikilla.

Aivohalvausten esto eli antikoagulaatiohoito

Tavallisesti hoitolinjan valinnasta riippumatta aloitetaan myös antikoagulaatio- eli hyytymisenestolääkitys, joka vähentää verisuonitukoksen riskiä. Verenohennuslääkitys aloitetaan yleensä rutiininomaisesti yli 65-vuotiaille ja myös nuoremmille, jos heillä on kohonnut aivohalvausriski riskiarvion perusteella.

Rytminhallinta

Rytminhallinnalla tarkoitetaan eteisvärinässä rytminsiirtoa sekä rytmihäiriön uusiutumista estävää lääke- ja/tai muuta hoitoa. Hoito aloitetaan usein sairaalassa tai poliklinikalla erikoislääkärin valvonnassa. Jatkossa hoidon tehoa seurataan useimmiten terveyskeskuksessa.

Eteisvärinän hoito valitaan yksilöllisesti. Hoitomuotoon vaikuttavat esimerkiksi ikä ja liitännäissairaudet.

Ensimmäisen eteisvärinäkohtauksen ilmaantuessa rytminsiirtoa yritetään lähes aina. Tavallisesti rytmi käännetään sähköisesti lyhyessä nukutuksessa. Rytmi voidaan palauttaa myös lääkkeillä. Yleensä normaali rytmi palautuu helposti, mutta eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Rytminsiirron jälkeen rytmi pyritään säilyttämään rytmihäiriölääkkeillä. Jos eteisvärinä toistuvasti uusiutuu rytminsiirtojen jälkeen, rytminsiirtoja ei kannata jatkaa. Nuorilla ja fyysisesti aktiivisilla potilailla rytminhallinta on yleensä ensisijainen hoitomuoto. 

Sykkeenhallinta

Sykkeenhallinta tarkoittaa hoitolinjaa, jossa rytminsiirroista ja eteisvärinän estohoidosta luovutaan ja tyydytään eteisvärinään. Iäkkäillä ja fyysisesti vähemmän aktiivisilla potilailla tyydytään yleensä sykkeenhallintaan, sillä elämänlaatu ja ennuste ovat yhtä hyvät kuin rytminhallinnan aikana.