Liikunta

Huomaat säännöllisen liikunnan edut yleensä nopeasti – kunto kohenee ja voit hyvin. Liikunta lisää myös jaksamista. Sillä on useita edullisia vaikutuksia terveyteen, joita et välttämättä heti huomaa, mutta ne näkyvät mittauksissa ennen pitkää.

Diabeteksen hoitotasapaino paranee monella liikunnan myötä. Liikunta kohottaa paitsi kuntoa, myös mielialaa ja auttaa laihduttamisessa sekä painonhallinnassa. Lisää liikuntaa vähitellen oman kuntosi mukaan. Liikunta on oleellinen osa erityisesti tyypin 2 diabeteksen hoitoa. Liikunnalla on suotuisat vaikutukset esimerkiksi metaboliseen oireyhtymään, aineenvaihduntasairauteen, jossa terveyttä uhkaavia häiriöitä on useita yhtä aikaa. 

Liikunta on luonnon oma lääke tyypin 2 diabetesta vastaan.

Diabeteksen varhaisvaiheessa liikunta yhdistettynä ylipainon pudotukseen voi vähentää ja jopa poistaa lääkityksen tarpeen. Liikunta vaikuttaa vähentämällä insuliiniresistenssiä, lisäämällä insuliiniherkkyyttä, pienentämällä veren plasman paastoglukoosipitoisuutta ja alentamalla verenpainetta.

Hyöty- ja kuntoliikuntaa sopivassa suhteessa

Suositeltava liikunta koostuu päivittäisestä hyötyliikunnasta ja kuntoliikunnasta muutaman kerran viikossa. Liikunnan tulee olla kohtalaisesti rasittavaa ja hapenottokykyä parantavaa, esimerkiksi reipasta kävelyä, uintia tai pyöräilyä. Myös arjen hyötyliikuntaa on esimerkiksi lumenluonti, kauppaan kävely tai portaiden nousu. Diabeteksen hoidon ja ylipainon hallinnan kannalta on tärkeintä miettiä päivittäisen hyötyliikunnan määrän lisäämistä.

Liikuntaa voi harrastaa ongelmitta diabeteslääkityksestä huolimatta. Diabetes ei ole este liikkumiselle. Siksi diabetesta sairastavan liikuntasuositukset ovat samat kuin muidenkin. On hyvä liikkua vähintään 5 päivänä viikossa, mielellään yhteensä 30 minuuttia päivässä vaikka osissakin. Eri liikuntatapoja suunnitellessa tulee kuitenkin ottaa huomioon diabetes sekä mahdolliset lisäsairaudet ja aloittaa maltilla. Liikuntaharrastuksen alussa ja liikuntaa lisättäessä voi olla tarpeen tihentää verensokerin mittaamista.

Hyvä diabeteksen hoito edellyttää tasapainoa liikunnan, syömisen ja verensokeriin vaikuttavan lääkityksen välillä.

Liikunta saattaa aiheuttaa liian matalan verensokerin oireita, jos käytössä on insuliinin eritystä lisäävät tabletit tai insuliini. Ennen liikuntaharrastuksen aloittamista on hyvä neuvotella lääkärin tai hoitajan kanssa, miten uusi laji verensokerilääkityksen mahdollisesti vaikuttaa. Turhia välipaloja verensokerin nostamiseksi on syytä välttää.

Jaa uusi liikuntaharrastus ystäväsi kanssa

Usein uusi harrastus tuntuu helpolta alkuinnostuksen vallassa, mutta alun into voi joskus lopahtaa ja edistys pysähtyä. Silloin kannattaakin muistaa, että pienet asiat kasvavat suuriksi ajan myötä. Niin myös muutamat päivässä kävellyt kilometrit kasvavat viikossa useiksi.

Yhdessä liikkuminen on mukavaa ja väsyneenä on vaikeampi jäädä sohvan pohjalle, kun lenkki- tai salikaveri odottaa. Voit ottaa puheeksi ystäviesi ja läheistesi kanssa, ovatko hekin kiinnostuneet aloittamaan liikuntaharrastuksen. Voitte jakaa liikkumisen ilon ja sopia vaikkapa yhteisistä tavoitteista. Liikunnallisen elämän aloitettuasi huomaat ehkä, että kehosi kaipaakin liikuntaa, vaikkei se ole aiemmin kuulunut arkeesi.

Mikä on sopiva pulssitaso?

On tärkeää aloittaa liikunta tarpeeksi kevyesti. Vähitellen voit lisätä sekä liikunnan rasitusastetta että liikuntakertojen määrää

  • Aloittaessasi kuntoliikunnan on hyvä pulssitaso liikunnan aikana noin 50 % tästä maksimisykkeestä.
  • Liikuntaharrastuksen jatkuessa voi pulssitavoitteen nostaa 50–70 %:n maksimisykkeestä.

Aseta itsellesi mielekkäät tavoitteet. Muista hyödyntää arjen hyötyliikuntaa, kuten kaupassa asiointia, puutarhatöitä tai portaissa kävelyä. Ota käyttöösi myös motivoiva liikuntapäiväkirja.