Mitä diabetes on?

Diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa verensokeriarvot ovat jatkuvasti koholla. Sairaus jaetaan kahteen eri päätyyppiin: tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Näiden väliin mahtuu monta erilaista diabeteksen välimuotoa.

Hoidon tavoitteena on ehkäistä lisäsairauksia ja varmistaa näin oireettomuus. Kun oireet ovat kurissa, elämä maistuu paremmalta ja voi jatkua mahdollisimman normaalina. Oikea hoito ja aktiivinen seuranta yhdessä mahdollistavat toiminnallisen elämän myös jatkossa.

Diabetekseen liittyy aina vakavien lisäsairauksien vaara.

Mistä diabetes johtuu?

Diabeteksessa insuliinin vaikutus elimistössä on puutteellista ja verensokeripitoisuus kasvaa. Insuliini on elimistön aineenvaihduntaa säätelevä hormoni ja tärkein verensokeritason säätelyyn osallistuva hormoni. Insuliini päästää verenkierrossa olevan sokerin siirtymään soluihin polttoaineeksi ja varastoitumaan maksaan. Diabeteksessa insuliinin vaikutus elimistössä on puutteellista, sillä insuliinihormonin eritys on saattanut loppua, sen määrä on riittämätön elimistössä tai sen vaikutus on heikentynyt (insuliiniresistenssi) – riippuen diabeteksen eri muodoista.

Diabetes on suomalaisten kansantauti

Diabetesta sairastaa arviolta jopa yli 500 000 suomalaista ja iso osa tietämättään. Tyypin 2 diabetes on yksi merkittävimpiä kansantautejamme ja maailmanlaajuisesti yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksista. Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 75 % kaikista diabeetikoista, kun taas tyypin 1 diabeetikoiden osuus on noin 10–15 %. Tyypin 1 diabetesta esiintyy Suomessa suhteellisesti eniten koko maailmassa.

Ennusteen mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana. Erityisesti tyypin 2 diabetes on yleistymässä ja kehittymässä yhä nuorempien taudiksi. Länsimaissa kohonnut elintaso on vaikuttanut taudin yleistymiseen.