Omahoito

Omahoidon opettelemisessa pitkäjänteisyys on valttia. Hoitorutiineja voi lisätä yksi kerrallaan.

Onnistuminen pitkän tähtäimen tavoitteissa on palkitsevaa. Tulokset näkyvät erityisesti parantuneena terveydentilana ja hyvänä olona. Yhteistyö oman lääkärin ja hoitajan kanssa on tärkeä osa omahoidon tukea.

Mitä omahoito tarkoittaa käytännössä?

  • Pyri esimerkiksi ruokailussa terveellisiin elämäntapamuutoksiin. Näin pääset mahdollisimman hyvään diabeteksen hoitotasapainoon ja estät tehokkaasti lisäsairauksien ilmaantumista ja etenemistä.
  • Lisää liikuntaa. Aseta tavoitteet niin, että haluat ja voit toteuttaa ne – vaikka pienin askelin.
  • Seuraa verensokeriasi säännöllisesti, sillä päivittäiset tapasi vaikuttavat monin tavoin verensokeriisi. Verensokerimittausten tarve on yksilöllinen, joten ota selvää sinulle sopivasta kotiverensokeriseurannasta sekä tavoitteista. Säännöllinen mittaus auttaa arvioimaan ateriasuunnitelman, liikunnallisen aktiivisuuden ja lääkityksen tehokkuutta. Kun hyvä hoitotasapaino on saavutettu, seurantarytmi voi olla esimerkiksi: paastoverensokerin mittaus aamuisin kahdesti viikossa, toisena päivänä 1,5–2 tuntia pääateriasta ja 1–2 kertaa viikossa verensokerin mittaus ennen nukkumaan menoa. Katso lisää aiheesta: Verensokerin mittaaminen.
  • Huolehdi jalkojesi hoidosta, varsinkin jos sinulla on neuropatiamuutoksia.
  • Seuraa verenpainearvojasi, varsinkin jos sinulla on kohonnut verenpaine tai verenpainelääkitys.
  • Noudata lääkitystä ohjeiden mukaisesti ja säännöllisesti. Käytä apuna esimerkiksi lääkityspäiväkirjaa ja aseta lääkeannostelija näkyvälle paikalle tablettivalmisteiden muistamiseksi. Voit myös hyödyntää älypuhelimeen ladattavaa Hyvinvointini-sovellusta, joka muistuttaa lääkkeenotosta. Lääkitystä ei tule koskaan muuttaa itsenäisesti ilman lääkärin määräystä.

Ammattihenkilöstön ja läheisten tuki on tärkeää omahoidon onnistumiselle.

Omahoito vaatii sitoutumista, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Kun joskus tuntuu, ettei yksinkertaisesti jaksa, keskustele läheistesi tai hoitotiimisi kanssa. Myös muilta diabetespotilailta ja diabetesliiton paikallisyhdistyksistä saat vertaistukea. Säännöllinen omahoito helpottaa elämääsi diabeteksen kanssa palkitsevasti, sillä huomaat voivasi paremmin.

Verensokerin mittaaminen

  • Verensokeri mitataan verensokerimittarilla.
  • Mittaukseen tarvittava verinäyte otetaan tavallisesti sormenpäästä. Peukaloa ja etusormea kannattaa säästää, koska ne ovat ns. tarttumasormia ja niissä on myös eniten kipua välittäviä tuntohermopäätteitä. Varpaita ei suositella näytteenottopaikoiksi, koska ne ovat alttiita tulehduksille.
  • Jos sormenpäät ovat kovettuneet tai veri tulee niistä muuten huonosti, käsien lämmittäminen lämpimässä vedessä tai sormien jumppaaminen vilkastuttaa verenkiertoa. Tasalaatuisen näytteen saaminen on näin helpompaa.
  • Pistoskohtaa kannattaa vaihtaa ja käsien puhtaudesta ja rasvauksesta on hyvä huolehtia.
  • Jos näytteenottokohtaan ilmestyy punoitusta ja kipua, älä ota uutta näytettä tästä sormesta ennen kuin oireet ovat rauhoittuneet.
  • Jos sormenpää tulehtuu, ota yhteys diabeteshoitajaan tai -lääkäriin.
  • Markkinoille on tullut myös verensokerimittareita, jotka mahdollistavat verensokerin mittaamisen muualtakin kuin sormenpäästä, esimerkiksi käsivarresta.
  • Mittaustulokset kannattaa kirjata huolella omaseurantavihkoon. Tämä helpottaa diabeteksen hoidonseurantaa.