Viisikymmentäluvun lopulla Orionissa lisättiin resursseja tutkimustoimintaan ja uusien valmisteiden kehittämiseen ja tieteellisen tutkimustyön toimikunta aloitti toimintansa. Tutkimuksen kohteina olivat ”uudet lääkeaineet, ennestään tunnettujen lääkeaineiden kehittäminen edullisempaan muotoon tai käyttöön sekä perustieteelliset aiheet”. Esimerkiksi vuonna 1959 Orion valmisti yli sataa uutta yhdistettä. Tutkimustoimintaan Orion käytti tuolloin 50 miljoonaa markkaa, nykyrahassa noin miljoona euroa. Strategia oli jo tuolloin keskittyminen valittuihin terapia-alueisiin.
Vuonna 1961 Orion alkoi rakentaa toimitiloja Espoon Mankkaalle. Ensimmäiseksi valmistui lääketehdas, vuonna 1962. Vuonna 1966 Mankkaalla aloitti toimintansa myös ”synteettisen lääkeainetuotannon valmistamo”, jossa tuotettiin lääkeraaka-aineita teollisesti. Mankkaan tontille on rakennettu tuotanto-, tutkimus- ja konttoritiloja useissa vaiheissa. Hallinto ja johto siirtyivät Vallilasta nykyiseen pääkonttoriin viimeisenä, vuonna 1984.
Kymmenvuotiskautena 1967-1976 Orionin lääkevalmisteiden myynti nelinkertaistui. Se vaati jatkuvia investointeja tuotantokapasiteettiin eivätkä rahat eivät tahtoneet taaskaan riittää kovassa kasvussa. Rahaa kerättiin osakepääoman korotuksilla ja pitkäaikaista velkaa kasvattamalla. Sekään ei riittänyt ja puuttuva pääoma saatiin omaisuuden myynnillä. Esimerkiksi lastulevytehdas Tiwi myytiin G.A. Serlachiukselle vuonna 1972.
Orionin kasvu oli alusta alkaen perustunut suureksi osaksi osakeanteihin. Vuonna 1974 järjestettiin jo 23. anti. Osakkeenomistajia oli tuolloin 3 900, valtaosa edelleen terveydenhuollon ammattilaisia.
Seuraavalla sivulla: 1980- ja 1990-lukujen vaiheita
Tabletinvalmistusta Orionin vastavalmistuneessa lääketehtaassa Espoon Mankkaalla 1962.
